Tiedotteet

Tiedote 24.10.2017 EPT-verkosto: Moni huumeiden käyttäjä kuolee muuhun kuin huumeisiin 

Usein ajatellaan, että huumeiden käyttäjä haluaa lopettaa käytön ja jos hän ei onnistu lopettamaan, hän väistämättä kuolee huumeiden käytön seurauksena. Huumeita käyttävä ei kuitenkaan välttämättä pyri päihteettömyyteen, eivätkä kaikki huumeita käyttävät ihmiset kuole huumeisiin.  

Huumeiden käytön yleistymisestä ja arkipäiväistymisestä huolimatta käyttöön liittyy yhä paljon kielteisiä ennakkoasenteita. Leimaavat asenteet vaikuttavat muun muassa siihen, millaista hoitoa huumeita käyttävät saavat. Hoidettavissakin olevat sairaudet saattavat jäädä hoitamatta. 

– Avun ja palveluiden tarvitsijoita ei voi erotella päihteiden tai niiden laillisuuden perusteella. Myös päihteiden käyttäjät ovat osa yhteiskuntaa. Heille kuuluvat samat oikeudet kuin muillekin, kuten oikeus saada hoitoa ja apua, YAD Youth Against Drugs ry:n toiminnanjohtaja Janne Paananen sanoo. 

Hän jatkaa, että päihteiden käyttäjien ja päihdekuntoutujien kanssa työskentelevät toimijat tietävät, että asiakaslähtöinen, yksilöllisesti suunniteltu kuntoutus takaa parhaat tulokset. 

Tilastojen mukaan kaksi kolmasosaa heistä, jotka hyötyisivät päihdepalveluista, eivät ole palveluiden piirissä. 

–Vaikka esimerkiksi huumehoidot ovat kehittyneet paljon, palvelujärjestelmässämme on edelleen palveluihin pääsyä hankaloittavia tai asiakasta liian herkästi rankaisevia käytäntöjä, vahvistaa kehittämis- ja edunvalvontakoordinaattori Riikka Perälä EHYT ry:n päihdeasiamiestoiminnasta.  

 

Yhteiskunnan kielteisen suhtautumisen taustalla vaikuttavat ennakkoluulot ja tiedon puutteesta aiheutuvat pelot. Mielenterveysbarometrin (2015) mukaan 78 prosenttia suomalaisista ei haluaisi huumeongelmaista naapurikseen. Torjuvat ja negatiiviset asenteet voivat johtaa siihen, että huumeita käyttävä ihminen syrjäytyy ja omaksuu itsekin negatiivisen kuvan itsestään. 

– Negatiivinen kierre voidaan pysäyttää, jos ennakkoluulot hälvenevät ja päihteitä käyttävien ihmisten leimaaminen loppuu, Janne Paananen sanoo. 

Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkoston kampanja Ei tuomita tuo esiin huumeita käyttävien ihmisten tarinoita. Kampanjan tavoitteena on purkaa stereotypioita huumeiden käyttäjistä.  

Kampanjaa toteuttamassa ovat A-klinikkasäätiö, EHYT ry, Elämäni Sankari ry, Irti Huumeista ry, KRAN rf, Kriminaalihuollon tukisäätiö, Music Against Drugs ry, Nuorten Ystävät ry, Raittiuden Ystävät ry, Sininauhaliitto, Stop Huumeille ry, Suomen ASH ry, Suomen Lumme ry, Suomen Mielenterveysseura, Suomen Punainen Risti, Suomen Valkonauhaliitto, Tukikohta ry ja YAD Youth Against Drugs ry. 

www.eituomita.fi

 

Tiedote 14.9.2017 EPT-verkosto: Alkoholilaissa on kyse koko kansan terveydestä

Esitys uudeksi alkoholilaiksi on etenemässä eduskunnan käsittelyyn. Alkoholilain uudistuksessa keskeiseksi kysymykseksi on noussut vähittäiskaupoissa myytävien alkoholijuomien prosenttirajan nostaminen 5,5 prosenttiin.

Alkoholista aiheutuvat haitat lisääntyvät, jos kokonaiskulutus kasvaa. THL:n arvion mukaan kokonaiskulutus kasvaa kuusi prosenttia, mikäli enimmäisvahvuutta vähittäiskaupoissa nostetaan 5,5 prosenttiin. Tämä tulee lisäämään alkoholihaittoja: alkoholista aiheutuvia kuolemia arvioidaan tulevan vuosittain 150 enemmän kuin nykyisin. Alkoholisairaudet ja -tapaturmat ja järjestyshäiriöt tulevat lisääntymään.

– Hallitus on asettanut tavoitteekseen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ja alkoholilakiuudistus on ristiriidassa tämän tavoitteen kanssa. Mikäli lakiuudistus toteutuu esitetyn laisena, on uhkana myös terveyserojen kasvaminen entisestään. Alkoholin kulutuksen kasvu uhkaa erityisesti kaikista haavoittuvimpia väestöryhmiä, Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkoston puheenjohtaja, A-Klinikkasäätiön toimitusjohtaja Olavi Kaukonen sanoo.

 – Päättäjien ja poliitikkojen tulee nyt ymmärtää, miten tärkeästä asiasta on kysymys. Alkoholihaitat eivät kohdistu vain alkoholin suurkuluttajien joukkoon. Monet haitoista aiheutuvat tavallisille kuluttajille ja muille kuin käyttäjille itselleen, kuten läheisille, työnantajille ja työyhteisöille.

 

Työllistävä vaikutus ja kustannukset kohdentuvat julkiselle puolelle

Alkoholin takia menetetään vuosittain noin kaksi miljoonaa työpäivää. Varovaisimpien arvioiden mukaan tämän kustannukset ovat 500 – 600 miljoonaa euroa vuodessa.

–  Alkoholilain uudistuksesta puhuttaessa esiin nousevat usein alkoholielinkeinon työpaikat. Todellisuudessa suurin työllistävä vaikutus ja kustannukset kohdentuvat julkiselle puolelle, kuten sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluihin. Eli suurelta osin aloille, joilla on jo nyt työvoimapula, ja aloille, joissa kustannukset jäävät suurelta osin yhteiskunnan maksettavaksi, Kaukonen huomauttaa.

 

Tiedote 20.6.2017: EPT-verkosto: Alkoholilakiuudistuksessa lausuntojen palautetta ei ole kuultu

Hallituspuolueet ovat päätyneet säilyttämään esityksen alkoholilain kokonaisuudistuksesta ennallaan. Niin kutsutut limuviinat sekä 5,5 % alkoholijuomat ovat tulossa kauppojen hyllyille.

Hallituspuolueet eivät näytä huolestuvan lisääntyvien haittojen ja niiden mukana nousevien kustannusten uhasta. Simon Elo (Sininen Tulevaisuus) nosti hallituksen tiedotustilaisuudessa esiin, miten uudistus luo 300 uutta työpaikkaa panimoalalle.

– Alkoholin takia menetetään vuosittain noin 2 miljoonaa työpäivää. Lisäksi arvioiden mukaan uusi alkoholilaki aiheuttaa toteutuessaan vuosittain 150 ihmisen kuoleman. Ovatko nämä luvut suhteessa 300 uuteen työpaikkaan? Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkoston puheenjohtaja ja A-Klinikkasäätiön toimitusjohtaja Olavi Kaukonen kysyy.

 

Ehkäisevän päihdetyön järjestöt ovat pettyneitä siihen, miten kiistelty laki ollaan viemässä läpi. Lakiesitys on saanut paljon vastustusta asiantuntijoiden, alkoholitutkijoiden ja kansanterveysjärjestöjen taholta. Muun muassa lausuntokierroksella annetuissa lausunnoissa useat tahot kritisoivat alkoholilakiesitystä tai sen osia, kuten kaupoissa myytävien alkoholijuomien enimmäispitoisuuden nostamista 5,5 prosenttiin ja kaupoissa myytävien alkoholijuomien valmistustaparajoitteen poistoa.

– Esitetty alkoholilain kokonaisuudistus ei vähennä päihdehaittoja, vaan tulee toteutuessaan lisäämään niitä. Tämä on ristiriidassa sen kanssa, että hallitus on asettanut tavoitteekseen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen, Kaukonen jatkaa.

Hän muistuttaa, että alkoholihaitat eivät kohdistu vain alkoholin suurkuluttajien joukkoon. Monet haitoista aiheutuvat tavallisille kuluttajille ja muille kuin käyttäjille itselleen, kuten läheisille, työnantajille ja työyhteisöille.

– On välttämätöntä, että suomalaisessa yhteiskunnassa lisätään ehkäisevän ja korjaavan päihdetyön resursseja, Kaukonen sanoo.

Erityisen tärkeää on, että tämä huomioidaan sote-uudistuksessa konkreettisin keinoin.

 

Tiedote 31.5.2017 EPT-verkosto: Alkoholilain uudistamisessa tärkeintä on vastuullisuus

Esitys alkoholilain uudistuksesta ei ole etenemässä eduskunnan käsittelyyn. Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkoston mukaan ratkaisu tukee hallituksen tavoitetta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä.

– Tämä on vastuullinen päätös, Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkoston puheenjohtaja ja A-Klinikkasäätiön toimitusjohtaja Olavi Kaukonen sanoo.

Koko väestöön kohdistuvat alkoholipoliittiset toimet, kuten hinnan ja saatavuuden sääntely, vähentävät tehokkaasti myös julkisiin palveluihin kohdistuvaa kuormaa.

– Meidän tulee tavoitella alkoholin kokonaiskulutuksen laskua. Tarvitsemme uudistuksia alkoholilainsäädäntöön, mutta nykyinen esitys alkoholilaiksi sisälsi muutoksia, jotka olisivat lisänneet alkoholin kulutusta ja sitä myöten haittoja, Kaukonen jatkaa.

Muun muassa lausuntokierroksella annetuissa lausunnoissa useat tahot kritisoivat alkoholilakiesitystä tai sen osia, kuten kaupoissa myytävien alkoholijuomien enimmäispitoisuuden nostamista 5,5 prosenttiin ja kaupoissa myytävien alkoholijuomien valmistustaparajoitteen poistoa.

 

Tiedote 28.3.2017 EPT-verkosto: Valinnanvapauslaki muuttaa palvelutarjontaa – päihdeongelmainen asiakas vaarassa jäädä ulkopuolelle

Päihdeongelmainen käyttää usein monia eri sosiaali- ja terveyspalveluja samanaikaisesti. Elämänhallinnan ja riippuvuusongelmien kanssa painiva asiakas vaatii erityistä osaamista ja tukea palveluiden valinnassa. Pahimmillaan uusi valinnanvapauslaki voi hajauttaa päihdepalvelut eri tuottajien kapea-alaisesti tarjoamiksi irrallisiksi palveluiksi.

Mikäli hallituksen esitys valinnanvapauslaista hyväksytään esityksen mukaisena, useita palveluja käyttävien päihdeongelmaisten palvelut hajautuvat monelle tasolle. Palvelun saaminen monimutkaistuu ja riski hoidon keskeyttämiseen kasvaa.

– Kenellä on vastuu hoidosta kokonaisuutena? Miten tässä mallissa taataan hoidon kokonaisvaltainen ja oikea-aikainen toteutuminen? YAD Youth Against Drugs ry:n toiminnanjohtaja Janne Paananen kysyy.

–Huumeidenkäyttäjän ja päihdeongelmaisen asiakkaan kannalta on huomattavasti tärkeämpää, että hän saa tarvitsemaansa palvelua oikeaan aikaan ja usein myös sieltä mistä sitä hakee, kuin että hän saa valita palvelun tuottajan. Kärjistäen voidaan kysyä, onko oikeus valita tärkeämpi, kuin oikeus hyvään hoitoon?

Päihdeasiakkaiden hoitopolku on monipolvinen ja palveluntarpeen arviointia sekä asiakassuunnitelmaa voidaan tehdä useastikin hoidon edetessä. Uhkana on, että lakiuudistuksen myötä haavoittuvassa asemassa oleva asiakas päätyy toimivan hoitoketjun sijasta mutkikkaan rakenteen heittopussiksi.

– Vaikeasti päihdeongelmainen ihminen on ensisijaisesti sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas, ei niinkään aktiivinen kuluttaja markkinoilla, Paananen sanoo.

Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkoston järjestöt: EHYT ry, Irti Huumeista ry, KRAN rf, Kriminaalihuollon tukisäätiö, Raittiuden Ystävät ry, Sininauhaliitto, Sovatek-säätiö, Suomen Lumme ry, Suomen Syöpäyhdistys ry, Tukikohta ry ja YAD Youth Against Drugs ry jättivät yhteisen lausunnon valinnanvapauslaista 28.3.2017. Lausunnossa painotettiin muun muassa asiakaslähtöisyyden huomioimista, uudistuksen kiireisen aikataulun tuomia haasteita ja järjestöjen toimintaedellytyksiä ja roolia uudistuksen yhteydessä.

 

Tiedote 16.12.2016   EPT-verkosto: Ehdotettu alkoholilaki työllistää sosiaali- ja terveyspalveluita sekä järjestyksen valvontaa

Alkoholihaitat aiheuttavat suomalaiselle yhteiskunnalle vuosittain 5-6 miljardin euron välilliset ja välittömät kustannukset, jotka näkyvät muun muassa julkisten palveluiden menoerinä, tuotannon menetyksinä ja työurien lyhentymisenä. Alkoholin takia menetetään vuosittain noin 2 miljoonaa työpäivää, ja varovaisimpien arvioiden mukaan tämän kustannukset ovat 500 – 600 miljoonaa euroa vuodessa.

Alkoholihaitat eivät kohdistu ainoastaan alkoholin suurkuluttajien joukkoon. Monet haitoista aiheutuvat tavallisille kuluttajille ja muille kuin käyttäjille itselleen, kuten läheisille, työnantajille ja työyhteisöille.

Alkoholipolitiikasta ja alkoholilain uudistuksesta puhuttaessa esiin nousevat usein alkoholielinkeinon työpaikat.

– Todellisuudessa suurin työllistävä vaikutus ja kustannukset kohdentuvat julkiselle puolelle, kuten sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluihin. Eli suurelta osin aloille, joilla on jo nyt työvoimapula. Keskusteltaessa työllistävistä vaikutuksista emme saa unohtaa tätä tosiasiaa. Olisi välttämätöntä, että hallitus ottaa kasvavat hoito- ja kuntoutuskustannukset huomioon sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituslain valmistelussa. Nykyesityksessä sitä ei ole huomioitu mitenkään, A-Klinikkasäätiön toimitusjohtaja Olavi Kaukonen sanoo ja jatkaa, että kustannusten kasvu on ristiriidassa kaavailtujen sote-säästöjen kanssa.

–  On myös muistettava, että merkittävä osa tuotannonmenetyksistä aiheutuu alkoholin käytöstä. Alkoholin käyttö aiheuttaa työelämässä muun muassa poissaoloja ja työtehon heikkenemistä, jopa onnettomuuksia. Arvioiden mukaan joka kymmenes työntekijä käyttää alkoholia liikaa.

 

Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen Päihdetilastollisen vuosikirjan (2015) mukaan vuonna 2013 alkoholin käyttö aiheutti julkiselle sektorille arviolta 887 – 1 089 miljoonan euron haittakustannukset. Nämä kustannukset muodostuvat pääosin alkoholihaittojen hoitamisesta sekä korjaamisesta.

Alkoholin käyttöön liittyvät sosiaalihuollon kustannukset olivat 223 – 270 miljoonaa euroa vuonna 2013, ja ne muodostivat suurimman osan alkoholihaittakustannuksista. Alkoholiehtoiset järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitoon liittyvät haittakustannukset olivat noin 238 miljoonaa euroa ja terveydenhuollon alkoholihaittakustannukset 79 – 140 miljoonaa euroa.

Nämä luvut eivät sisällä vielä lainkaan välillisten alkoholihaittojen aiheuttamia kustannuksia.

–  Koko väestöön kohdistuvat alkoholipoliittiset toimet, kuten hinnan ja saatavuuden sääntely, vähentävät tehokkaasti julkisiin palveluihin kohdistuvaa kuormaa, Kaukonen sanoo.

 

Tiedote 23.11.2016  EPT-verkosto: Terveyshaittoja ja eriarvoisuutta lisäävä alkoholilakiesitys

Hallituksen esitys alkoholilain kokonaisuudistuksesta lähti lausuntokierrokselle. Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkoston (EPT-järjestöverkosto) mukaan on selvää, että entistä vahvemman alkoholin myynti kaupoissa, huoltoasemilla ja kioskeissa lisää alkoholin kulutusta ja haittoja. Toteutuessaan se tulisi yhteiskunnalle kalliiksi sekä taloudellisesti että eriarvoisuuden kasvuna.

Jos esitys hyväksytään tällaisenaan, alkoholin saatavuus ja kulutus kasvavat 6 – 10 prosenttiyksikköä. Sen myötä myös haitat kasvavat, kuten esityksen perusteluissakin kerrotaan. Jo nyt korkealla tasolla olevat alkoholikuolemat lisääntyvät noin 150:llä vuodessa. Haitat kohdentuvat erityisesti suurkuluttajiin ja heidän läheisiinsä, mutta myös alaikäisten alkoholinkäyttö saattaa kääntyä uudelleen kasvuun, kun niin sanotut limuviinat tulevat elintarvikeliikkeisiin.

”Jos uudistuksen päätavoite olisi vähentää alkoholin aiheuttamia haittoja, löytyisi tähän paljon keinoja OECD:n ja WHO:n toimenpide-ehdotuksista. Nyt esitetyt toimet ovat näiden kanssa täysin ristiriidassa. Ei ole mitenkään perusteltavissa, että alkoholielinkeinojen puolustamat taloudelliset intressit ohittavat suomalaisten hyvinvoinnin tarpeet ja muun sosiaali- ja terveyspoliittisen tavoitteenasettelun. Samalla myös suomalainen veronmaksaja ja Suomen valtio häviää taloudellisesti”, toteaa Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkoston puheenjohtaja Olavi Kaukonen.

Alkoholin saatavuus ja kulutus lisääntyvät

Hallituksen esityksen mukaan elintarvikekaupoissa, kioskeilla ja huoltoasemilla myytävien tuotteiden alkoholiprosentti nousisi 4,7 %:sta 5,5 %:iin. Samalla niin sanotun valmistustaparajoitteen poisto toisi päivittäistavarakauppaan kokonaan uusia, aikaisempaa houkuttelevampia alkoholituotteita.

Nelosoluen, vahvojen lonkeroiden ja ns. limuviinojen tulo päivittäistavarakauppoihin painaa myös tuotteiden hintoja alaspäin. Saatavuuden lisääntymisen ja laskevien hintojen myötä alkoholia kulutettaisiin tulevaisuudessa yhä enemmän, sen osoittavat useat kansanväliset tutkimukset.

Tällainen alkoholijuomien saatavuuden tietoinen lisääminen heikentää väestön terveyttä ja hyvinvointia ja lisää hyvinvointi- ja terveyseroja. Näiden vaikutusten korjaaminen sosiaali- ja terveyspalveluilla on yhteiskunnalle kallista. Sote-uudistuksen keskeneräisyyden vuoksi alkoholin kulutuksesta aiheutuvia kustannuksia on entistä vaikeampi ennakoida.

Lisätiedot:

Olavi Kaukonen
EPT-järjestöverkoston puheenjohtaja
Toimitusjohtaja, A-klinikkasäätiö
050 528 6189

 

 

Tiedote 9.8.2016  Viron terveys-ja työministeri Jevgeni Ossinovski järjestöjen vieraana.

Viron terveys- ja työministeri Ossinovski: Alkoholipolitiikan pitäisi perustua kansanterveyteen
Pohjoismaiden ja Baltian maiden pitäisi Viron terveys- ja työministeri Jevgeni Ossinovskin mukaan tehdä yhteistyötä, vaihtaa kokemuksia ja oppia toisiltaan parhaita tapoja alkoholihaittojen vähentämiseksi.

Pohjoismaiden ja Baltian maiden pitäisi Viron terveys- ja työministeri Jevgeni Ossinovskin mukaan tehdä yhteistyötä, vaihtaa kokemuksia ja oppia toisiltaan parhaita tapoja alkoholihaittojen vähentämiseksi. Ministeri Ossinovski tapasi suomalaisia kansanterveysjärjestöjä tiistaina 9.elokuuta Helsingissä.

– Merkittävä tutkimusnäyttö osoittaa, että alkoholimainonnan ja alkoholin saatavuuden rajoittaminen sekä alkoholihinnan nostaminen ovat tehokkaimpia keinoja kulutuksen vähentämiseen. Sääntelyn purkamisella saattaa olla haitallisia vaikutuksia kansanterveyteen, ministeri Ossinovski totesi tapaamisessa.

Suomen hallitus on aikeissa purkaa sääntelyä, kun vastaavasti Virossa aiotaan toteuttaa päinvastaisia toimia. Ministeri Ossinovskin mukaan kansanterveyden pitäisi olla ensimmäisellä sijalla, kun alkoholiin liittyviä päätöksiä ja toimenpiteitä tehdään.

– Kansanterveys on yksi tärkeimmistä asioista mille tahansa maalle. Tämä ei välttämättä vaikuta liike-elämän intresseihin myönteisellä tavalla, mutta kansanterveyden on yksiselitteisesti oltava prioriteeteissa korkeammalla, toteaa ministeri Ossinovski.

– Alkoholilla on vaikutuksia myös väestön kuolleisuuteen ja vammautumisiin. Runsaan juomisen lisääntyminen on huolestuttava trendi, koska se on yhteydessä esimerkiksi liikenneonnettomuuksien ja väkivallan lisääntymiseen.

Nykyistä tiukemmalla alkoholipolitiikalla voi olla pitkäaikaisia vaikutuksia yhteiskunnan sosiaalisiin normeihin: uusi sukupolvi kuluttaa alkoholia vähemmän

– Tupakkapolitiikka on hyvä esimerkki työstä, jonka tulokset ovat selvästi näkyvillä: tupakoinnin suosio ei ole enää vahvaa nuorten keskuudessa, kertoo ministeri Ossinovski.

Suomessa uudistetaan parhaillaan alkoholipoliittista lainsäädäntöä. Meillä aiotaan tuoda esimerkiksi entistä vahvempi alkoholi kauppoihin, kioskeille ja huoltoasemille sekä poistaa valmistustaparajoite kaupoissa myytävältä alkoholilta. Suomalaiset järjestöt varoittavat päätösten seurauksista.

– Suomessa ajattelemme helposti, että olemme ainoa maa. joka ponnistelee alkoholihaittojen vähentämiseksi. Tämä on kuitenkin kaukana totuudesta. WHO:n mukaan eri mailla on velvollisuus luoda, toteuttaa, seurata ja arvioida alkoholin ongelmakäytön vähentämiseen tähtäävää politiikkaa. Myös Suomen. Onnittelen Viroa sen pyrkimyksessä ottaa alkoholinkäytön terveysvaikutukset mukaan poliittiseen päätöksentekoon, sanoo Mervi Hara, Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkoston vaikuttamistyöryhmän puheenjohtaja.

Ministeri Ossinovski keskusteli Suomen ja Viron alkoholipolitiikan suunnista Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n sekä Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkoston edustajien kanssa.
 

Lisätietoja:

Mervi Hara, EPT-verkoston vaikuttamistyöryhmän puheenjohtaja p.050 460 2324 tai mervi.hara@suomenash.fi

Koordinaatiopäällikkö Leena Sipinen, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry p.040 557 5057 tai leena.sipinen@ehyt.fi

Meediasuhete nõunik Oskar Lepik, Sotsiaalministeerium p.+372 626 9321 / +372 5333 7341 tai
press@sm.ee / oskar.lepik@sm.ee