Tiedotteet 2017

Artikkeli 10.11.2017

Ehkäisevä päihdetyö kannattaa -tunnustus THL:n Jaana Markkulalle

EHYT ry jakaa vuosittain Ehkäisevä päihdetyö kannattaa -tunnustuksen. Tunnustus myönnetään henkilölle tai taholle, joka on edistänyt ehkäisevän päihdetyön tunnettuutta ja tuonut esille työn tärkeyttä.
Ehkäisevän päihdetyön viikolla jaettava tunnustus on myönnetty tänä vuonna THL:n kehittämispäällikkö Jaana Markkulalle sinnikkäästä työstä ehkäisevän päihdetyön parissa.
Vuonna 2016 tunnustuksen sai Mikkelin jääkiekkoseura Juniori-Jukurit.
 
Tiedote 8.11.2017

EPT-järjestöverkosto ja Muistiliitto: Runsas alkoholinkäyttö lisää muistisairauden riskiä – alkoholin suurkuluttajista joka neljännellä dementiaoireita

Yleensä yli 65-vuotiailla muistisairauksia esiintyy noin yhdellä kymmenestä. Samanikäisillä alkoholin suurkuluttajilla joka neljännellä on dementiatasoisia oireita tai todettu muistisairaus.

Runsas ja jatkuva alkoholinkäyttö heikentää tiedonkäsittely- ja toimintakykyä sekä lisää muistisairauksien riskiä jo työiässä. Pienikin annos alkoholia heikentää muistijäljen syntymistä, keskittymiskykyä ja unen laatua. Runsas alkoholinkäyttö puolestaan altistaa muistihäiriöille, sillä humalajuominen aiheuttaa sekä välittömiä että pysyviä muutoksia aivojen hermokudoksessa.

Pitkään jatkuva, riskitason ylittävä alkoholin käyttö sekä toistuva humala-krapula tyyppinen juominen on muistin ja aivojen kannalta erityisen haitallista.

Runsas alkoholinkäyttö vaikuttaa aivojen tiedonkäsittelykykyyn

Pitkäaikainen, runsas alkoholinkäyttö huonontaa joka toisella suurkuluttajalla kognitiivista eli aivojen tiedonkäsittelyyn liittyvää toimintakykyä. Myös huumeet heikentävät muistia, tarkkaavaisuutta ja kognitiivista suorituskykyä.

Muistisairauden riski kasvaa runsaan alkoholin käytön myötä. Sen sijaan alkoholin suoraan aiheuttama muistisairaus on äärimmäisen harvinainen.

– On olemassa joitakin harvinaisempia muistisairauksia, jotka käytännössä ovat alkoholin liikakäytön aiheuttamia. Toisaalta yleisimpien muistisairauksien, kuten Alzheimerin taudin, riski lisääntyy selvästi runsaan alkoholinkäytön seurauksena. Alkoholi on hermomyrkky, joka pahentaa lievänkin muistisairauden oireita, muistisairauksiin perehtynyt yleislääketieteen erikoislääkäri Ari Rosenvall sanoo.

Saako muistisairas juoda?

Elämänmuutosten, kuten sairastumisen ja työstä pois jäämisen myötä riski alkoholin käytön lisääntymiseen kasvaa. Muistisairauden alkuvaiheeseen voi liittyä myös masennusta. Alkoholinkäytöstä ja muistisairausdiagnoosin herättämistä tunteista on tärkeää puhua, jotta kukaan ei jäisi yksin pahan olon kanssa.

Muistisairaus ei kuitenkaan vie oikeutta alkoholin käyttöön. On silti hyvä kiinnittää huomiota esimerkiksi kotona esillä olevan alkoholin määrään, sillä voi käydä niin, että muistisairas henkilö ei muista, miten paljon on juonut.

– Tähän ongelmaan on olemassa kaksi keinoa. Joko se, että muistisairas henkilö ei käytä lainkaan alkoholia, tai se, että esille on varattu esimerkiksi vain yksi annos, jonka voi kyseisenä päivänä käyttää. Alkoholi nimittäin heikentää muistisairaan tiedonkäsittelytoimintoja entisestään, Ari Rosenvall sanoo.

Hän jatkaa, että muistisairauteen sairastuneen tulee ottaa muistisairauslääkkeensä säännöllisesti – alkoholin käyttö ei saa häiritä lääkerytmiä.

Sekä päihteistä että muistiasioista kannattaa puhua rohkeasti. Ajoissa puhumisen, tunnistamisen ja toimimisen avulla voidaan saada oikea-aikaista hoitoa ja kuntoutusta, sekä turvata sairastuneen hyvinvointi kaikissa elämänvaiheissa, myös muistin muuttumisen myötä.

– Alkoholin sijasta elämään voi saada sisältöä vaikka uusista harrastuksista, yhdistystoiminnasta, ulkoilusta tai ystävien tapaamisesta. Päihteettä muisti voi aina paremmin, myös muistisairauden kohdatessa, asiantuntija Virva Ryynänen Muistiliitosta sanoo.

Ikääntyneille on omat riskirajat

Alkoholin sietokyky heikkenee iän myötä, ja tästä syystä ikääntyneille on olemassa omat riskirajat alkoholin käytölle. Ikääntyneiden riskikulutusta koskevissa suosituksissa käytetään yleensä 65 vuoden ikärajaa.

Yli 65-vuotiaille riskirajoina käytetään seuraavia:

max. 2 annosta alkoholia kerralla

max. 7 annosta alkoholia viikossa

alkoholia ei tule juoda päivittäin

Tänä vuonna Ehkäisevän päihdetyön viikon teemana on ikääntyneiden päihteidenkäytön puheeksiotto. Muistiliitto ja Ehkäisevän päihdetyön viikko viestivät yhdessä päihde- ja muistiaiheista teemaviikon aikana. Ehkäisevän päihdetyön viikon järjestää Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkosto ja viikon koordinoinnista vastaa Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry yhteistyössä Suomen Punaisen Ristin päihdetyön kanssa. Lisätietoa teemaviikosta: www.kysyminenkannattaa.fi

Muistiliitto on muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä kansanterveys-, potilas- ja edunvalvontajärjestö, jonka tarkoituksena on edistää heidän elämänlaadun ja hyvinvoinnin yleisiä edellytyksiä. Lisää tietoa muistisairauksista: www.muistiliitto.fi

 

Tiedote 7.11.2017

Huumekuolemaa on lupa surra

Huumekuolema tapahtumana pysäyttää. Huumekuolema ja siihen liittyvä surun käsittely on omaisten kokemana jopa vaikeampaa kuin itse päihderiippuvuus. HIljaisuus ja monet voimakkaan ristiriitaiset tunteet monesti ympäröivät huumekuolemaa. Asiasta ei aina tohdita puhua edes perhepiirissä.

Huumeriippuvaisen läheisenä elämiseen liittyy aina riittämättömyyden, voimattomuuden ja menettämisen tunteita ja pelkoja. Ne korostuvat, kun ensin kamppaillaan läheisen päihderiippuvuuden kanssa ja lopulta joudutaan luopumaan omasta läheisestä, esimerkiksi lapsesta.

"Huumeiden käyttäjien läheisille ei edelleenkään ole riittävästi tarjolla heidän erityisen tilanteensa huomioivia palveluita, vaikka lain mukaan myös läheisellä on oikeus saada apua, tukea ja tarvittaessa myös hoitoa. Läheisen päihteiden käyttö voi olla merkittävä kuormittava tekijä, joka vakavasti vaikeuttaa jaksamista ja arjessa selviytymistä ja näkyy mm. sairauspoissaoloina. Palveluihin tarvittaisiin myös päihdesensitiivisen surutyön osaamista", Vainikka sanoo.

Huumeriippuvaisen elämä ottaa usein valtavan tilan läheisten elämässä. Se vie heidät huumeriippuvaisen mukana tunteiden vuoristoradalle. Läheisen huumekuoleman aikaansaamia tunteita onkin kuvattu maanjäristykseksi. Enää ei ole syytä huolehtia ja toivoa. Kuolemasta alkaa toisenlainen surutyö. Sitä varjostaa monesti huumekuolemaan turhaan liittyvä häpeä. Vaikeinta on usein hyväksyä oma keinottomuus läheisenä. Ammattilaisetkaan eivät monesti löydä oikeita ja toimivia keinoja auttaa.

 

Huumeiden käyttäjä on aina jonkun läheinen ja jollekin rakas. Hän on lapsi, äiti, isä, sisarus, ystävä. ”Haluamme nostaa esiin sen aidon ja oikean ihmisen huumeiden käytön takana. Tehdä hänet samaistuttavaksi ja vähentää sitä kautta stereotyyppistä ajattelua siitä, että käyttäjä on aina ‘joku toinen’, pelottava tai vieras. Huumeiden käyttäjät ovat ihan tavallisia ihmisiä”, Vainikka korostaa.

”Poika oli erittäin fiksu ja kohtelias. Saimme usein kehuja hänen asiallisesta käytöksestään, jopa poliisilta, jonka tapasimme kuoleman jälkeen. Hän oli kuitenkin liian kiltti ja unohti pitää huolta itsestään. Poika tyytyi usein vähään ja oli aidosti iloinen pienistäkin asioista. Hän osasi olla empaattinen ja onnellinen muiden ilosta, vaikka se teki toisaalta usein myös kipeää, kun hänen oma elämänsä oli sekaisin. Hän oli tavallinen pieni poika, jolla oli pienen pojan unelmia. Suloinen, onnellinen ja helppo lapsi. Sopeutuvainen sekä reipas. Kunnes ajautui vääriin valintoihin ja vääriin ihmissuhteisiin.” Näin kuvailee Ann-Niina Turunen huumeiden takia menehtynyttä poikaansa.

Huumeisiin kuolleiden muistotilaisuuksia järjestetään ehkäisevän päihdetyön viikolla (45) eri puolilla Suomea. Helsingissä tilaisuus pidetään 7.11.2017 klo 18.00 Helsingin Vanhassa kirkossa. Järjestämisestä vastaavat yhteistyönä Irti Huumeista ry, Tukikohta ry, KRAN rf, Stop Huumeille ry, Sininauhaliitto, EHYT ry, HDL, A-klinikkasäätiö ja Helsingin tuomiokirkkoseurakunta

#lupasurra #huumekuolema

 
Tiedote 6.11.2017

Ikääntyneiden alkoholinkäyttö lisääntyy – taustalla yksinäisyyttä ja tarpeettomuuden tunnetta

Joka kymmenes yli 65-vuotias juo liikaa alkoholia. Taustalla on usein yksinäisyyttä, masennusta tai kokemus tarpeettomuudesta.

Yhä useampi ikäihminen käyttää alkoholia. Osalla alkoholi on ollut osa elämää jo pidempään, mikä näkyy myös terveydentilan heikkenemisenä. Osa aloittaa alkoholinkäytön ikääntymisen myötä.

– Syinä on muun muassa yksinäisyyttä ja elämän sisällön puutetta. Myöhemmin alkaneeseen alkoholinkäyttöönkin tulisi puuttua nopeasti. Ikääntyneillä haitat tulevat nopeasti, sillä ikääntymisen myötä keho haurastuu. Sen vuoksi alkoholi vaikuttaa elimistössä eri tavoin kuin parikymppisellä, A-klinikka Oy:n johtava ylilääkäri Kaarlo Simojoki sanoo.

Riskirajat on tehty perusterveille 20-30 -vuotiaille ja jo nelikymppisellä riskirajat ovat matalammat.  Yli 65-vuotiaille onkin määritelty omat rajat: enintään seitsemän annosta viikossa ja maksimissaan kaksi annosta kerralla. Alkoholin sietokyvyssä on myös yksilöllisiä eroja, ja esimerkiksi erilaiset sairaudet sekä lääkitykset heikentävät sietokykyä.

– Mediassa näkee kauniita kuvia vanhasta parista vilttiin kietoutuneena, järvelle katselemassa, viinilasit kädessä. Todellisuus on toinen: vanha pari Espanjassa ei ole keksinyt mitään tekemistä ja sitten onkin juotu koko loman ajan. Ei mitään änkyräkänniä, mutta tasaisesti koko ajan. Mielikuvat johtavat harhaan, Simojoki toteaa.

Hän jatkaa, että liian helposti erilaisia oireita, kuten kaatumisia ja muistikatkoja, tulkitaan suoraan vanhuudesta johtuviksi. Ikään on helppo vedota, vaikka todellinen taustasyy löytyisikin alkoholinkäytöstä.

 

Ikääntyneeltä kysytään liian harvoin päihteidenkäytöstä

Kaarlo Simojoki kertoo, että päihteidenkäytön puheeksiotto ei toteudu toivotulla tavalla edes työikäisten vastaanottokäynneillä.

– Tuskin asiaa otetaan puheeksi sen useammin ikääntyneidenkään kanssa. Päihteidenkäyttö on arka ja vaikea aihe. Sen tulisi kuitenkin olla aina osa lääkärikäyntiä, varsinkin, jos määrätään lääkkeitä. Tuomitsemista pitää välttää, sen sijaan tulisi tarkastella kokonaisterveyttä ja potilaan vointia.

Simojoki toteaa, että jo alkoholinkäytön vähentämisellä on suuri vaikutus yleisterveyteen ja elämänlaatuun, kotona pärjäämiseen ja sosiaalisiin suhteisiin. Jos alkoholinkäyttö on reipasta, juomamäärät tulisi vähintään saada ikään nähden sopivammalle tasolle.

–  Konkreettisena esimerkkinä tämä tarkoittaa, että iäkkäämpi juo kuusi senttilitraa viiniä, kun nuoremmat juovat kaksitoista, Simojoki sanoo.

Ehkäisevän päihdetyön viikkoa vietetään viikolla 45, 6. – 12. marraskuuta. Tänä vuonna teemana on ikäihmisten päihteidenkäytön puheeksiotto. Teemaviikon järjestää Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkosto ja viikon koordinoinnista vastaa Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry yhteistyössä Suomen Punaisen Ristin päihdetyön kanssa.