Turvallinen kaupunki kuuluu kaikille

Miksi kampanjaa tarvitaan?

Kaikista suomalaisista 1 300 000 on pelännyt päihteitä käyttäviä ihmisiä (Juomatapatkimus 2016/THL).

Päihteiden ongelmakäyttäjien määrä on kasvanut ja tämä näkyy myös joukkoliikenteessä ja muilla julkisilla paikoilla. Kaikki päihteitä käyttävät ihmiset eivät kuitenkaan aiheuta häiriöitä ja suurin osa päihteitä käyttävistä ihmisistä käyttäytyy asiallisesti. Aina kohtaamiset eivät ole miellyttäviä sillä päihteiden käyttö julkisilla paikoilla ja päihteistä tai sairaudesta johtuva sekavuus tuovat turvattomuutta. Jokaisella on kuitenkin oikeus olla julkisessa tilassa.

Alkoholin käyttö julkisilla paikoilla häiritsee lähes 30 prosenttia helsinkiläisistä ja 57 prosenttia helsinkiläisistä kokee katukuvan ilmiöistä kaikkein häiritsevimpänä sekavasti käyttäytyvät ihmiset (Laihinen & Keskinen 2017). Lähes kolmasosa helsinkiläisistä joukkoliikennettä käyttävistä ihmisistä kokee turvattomuutta joukkoliikenteen asemilla ja pysäkeillä erityisesti iltaisin.

Eniten turvattomuutta kokevat naiset matkustaessaan metrolla ilta-aikaan. Heistä reilu 30 prosenttia kokee olonsa vähintään melko turvattomaksi (Laihinen & Keskinen 2017). Tämän lisäksi erityisesti lapset ja nuoret kokevat turvattomuutta paikoissa, joissa on päihtyneitä ihmisiä. Etenkin ala- ja yläasteikäiset kokivat päihtyneiden aikuisten läsnäolon pelottavana (Merimaa 2015).

Ratkaisuksi toivotaan usein lisää valvontaa. Se lisää turvallisuutta, mutta turvallisuutta tuo myös ajatus siitä, että voimme luottaa muihin ihmisiin. Meidän pitää uskaltaa puuttua, toimia ja mennä häirinnän kohteen luokse häiriötilanteessa, sillä turvallisuus on meidän kaikkien vastuulla.

Päihteiden ongelmakäyttäjiä ei tule nähdä pelkästään järjestyshäiriöinä. Hoidon ja palveluiden riittämättömyys heijastuu suoraan julkiseen tilaan ja joukkoliikennevälineisiin. Kysy, jos huomaat jonkun tarvitsevan apua.