Päihdepäivät
|

Päihdepäivät-blogi: Mitä sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten tulisi tietää ihmisoikeuksista?

Riittävät ja saavutettavat sosiaali- ja terveyspalvelut on Suomessa turvattu perustuslailla ja kansainvälisillä ihmisoikeussopimuksilla. Jokaisella ihmisellä on oikeus tulla kohdelluksi hänen ihmisarvoaan loukkaamatta ja yksityisyyttään kunnioittaen. Lisäksi asiakkaan äidinkieli, vakaumus tai muut yksilölliset tarpeet tulee huomioida sosiaali- ja terveyspalveluissa. Näitä perustavanlaatuisia yksilön oikeuksia muun muassa terveyteen, kattavaan sosiaaliturvaan ja toimeentuloon kutsutaan taloudellisiksi ja sosiaalisiksi (TS) oikeuksiksi.

Riittävät ja saavutettavat sosiaali- ja terveyspalvelut on Suomessa turvattu perustuslailla ja kansainvälisillä ihmisoikeussopimuksilla. Jokaisella ihmisellä on oikeus tulla kohdelluksi hänen ihmisarvoaan loukkaamatta ja yksityisyyttään kunnioittaen. Lisäksi asiakkaan äidinkieli, vakaumus tai muut yksilölliset tarpeet tulee huomioida sosiaali- ja terveyspalveluissa. Näitä perustavanlaatuisia yksilön oikeuksia muun muassa terveyteen, kattavaan sosiaaliturvaan ja toimeentuloon kutsutaan taloudellisiksi ja sosiaalisiksi (TS) oikeuksiksi.

Mitä sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten tulisi tietää ihmisoikeuksista? Ainakin se, että kaikilla julkista valtaa käyttävillä viranhaltijoilla, kuten sairaanhoitajilla, nuorisotyönohjaajilla ja sosiaalityöntekijöillä, on velvollisuus edistää ja turvata ihmisoikeuksien toteutuminen omassa työssään. Jokaiselle ihmiselle, kuuluvat ihmisoikeudet toteutuvat tai jäävät toteutumatta juurikin arjen kohtaamisissa, kuten sosiaali- ja terveyspalveluissa.

Erityisesti marginalisoitujen ihmisryhmien, kuten päihderiippuvaisten ihmisten, tiedetään olevan sosiaali- ja terveyspalveluissa alttiita syrjinnälle. Hoitoon pääsy ei toteudu yhdenvertaisesti, mikäli asiakkaalta vaaditaan esimerkiksi päihteettömyyttä palveluiden saamisen ehtona. Vaikka oikeusturvakeinoja on monia, yksilön pääsy oikeuksiin saattaa olla vaikeaa jälkikäteen. Aikaisemmista kokemuksista johtuen monilla päihdekuntoutujilla voi olla korkea kynnys ottaa yhteyttä auttaviin viranomaisiin esimerkiksi ennakkoluulojen pelossa. Lisäksi asiakkaan tieto omista oikeuksistaan voi olla puutteellista, eikä hänellä ole välttämättä riittävästi voimavaroja prosessin käynnistämiseen ja läpikäymiseen.

Henkilökunnan ihmisoikeusosaamisen vahvistaminen vaatii resursseja työnantajilta, sillä työntekijät tarvitsevat sekä systemaattista ja laadukasta koulutusta perus- ja ihmisoikeuksista että riittävästi aikaa uuden opetteluun. Jokaisen organisaation on erityisen tärkeää myös tunnistaa, millä tavalla taloudelliset ja sosiaaliset oikeudet ja yhdenvertaisuus toteutuvat eri palveluissa juuri tällä hetkellä eri asiakasryhmien näkökulmista. Vain sen myötä mahdollisiin arjen työssä tapahtuviin ongelmatilanteisiin voidaan tarttua ja marginalisoitujen ihmisten ihmisoikeudet toteutuvat.

Sophia Lawson Hellu

Avustava asiantuntija
Ihmisoikeusliitto

Tule kuulemaan lisää aiheesta Ihmisoikeusliiton seminaariin Sosiaaliset ihmisoikeudet – Mitä ne tarkoittavat sosiaali- ja terveydenhuollon arjessa? Päihdepäivillä ke 11.5. klo 12-14.

Päihdepäiville voi ostaa viime hetken liput alennushintaan kaksi lippua yhden hinnalla. Etu koskee yhden ja kahden päivän lippuja. Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan!