PÄIHDEPÄIVIEN KÄVIJÄHAASTATTELU: TAINA HEININEN-REIMI
”Kokemukseni Päihdepäivistä ovat olleet hyviä ja mieleen jääviä. Teen perinteisesti muistiinpanoja ja minulla on edelleen tallessa menneiden Päihdepäivien muistiinpanoja, joihin palaan aina aika ajoin. Päihdepäiviltä jäänyt tieto on jäänyt ainakin itselläni elämään ja ajattelisin, että kun ihmiset puhuvat omista kokemuksistaan tai kertovat omasta asiantuntijuudestaan, että se siitä on aina mielenkiintoista kuulla” –Taina Heininen-Reimi.
”Kokemukseni Päihdepäivistä ovat olleet hyviä ja mieleen jääviä. Teen perinteisesti muistiinpanoja ja minulla on edelleen tallessa menneiden Päihdepäivien muistiinpanoja, joihin palaan aina aika ajoin. Päihdepäiviltä jäänyt tieto on jäänyt ainakin itselläni elämään ja ajattelisin, että kun ihmiset puhuvat omista kokemuksistaan tai kertovat omasta asiantuntijuudestaan, että se siitä on aina mielenkiintoista kuulla” –Taina Heininen-Reimi.
Taina Heininen-Reimi on osallistunut Päihdepäiville sekä paikan päällä että verkossa ja on jälleen osallistumassa kevään tapahtumaan yhdessä Siivittämö-hankkeessa mukana toimivan sairaanhoitajaopettajan kanssa. Heininen-Reimi opettaa työkseen sosionomeja LAB-ammattikorkeakoulussa.
”Mielestäni on mukavaa, että keväällä on jotain mitä odottaa. Päihdepäivien aiheet ja sisällöt ovat aina hyvin mielenkiintoisia ja ajankohtaisia. Niistä saa omaan työhön ymmärrystä ja tietoa, mitä voi myös opiskelijoiden kanssa käydä läpi. Toisaalta hankkeen näkökulmasta kiinnostaa nämä aiheet. Piti huolella miettiä, mihin seminaareihin ilmoittautuu”, Heininen-Reimi kertoo.
Heininen-Reimi kertoo saavansa tapahtumasta ajankohtaista tietoa siitä, mitä päihde- ja mielenterveystyössä tapahtuu. Hän kokee tapahtuman hyvänä paikkana verkostoitua ja kohdata alan ammattilaisia, kokemusasiantuntijoita sekä entisiä opiskelijoitaan sekä muita tuttuja.
Kokemukset Päihdepäivistä ovat olleet hyviä ja mieleen jääviä
Hän kertoo kuulleensa tapahtumasta joltakulta ihmiseltä sen sijaan, että olisi nähnyt esimerkiksi mainoksen somessa. Hän on kertomansa mukaan mahdollisesti kuullut tapahtumasta ensi kerran Ehyt ry:n Elokolo-toiminnan kautta tai jossain Talentian tapahtumassa. Kokemukset tapahtumasta ovat olleet positiivisia.
”Kokemukseni ovat olleet hyviä ja mieleen jääviä. Teen perinteisesti muistiinpanoja ja minulla on edelleen tallessa menneiden Päihdepäivien muistiinpanoja, joihin palaan aina aika ajoin. Päihdepäiviltä jäänyt tieto on jäänyt ainakin itselläni elämään ja ajattelisin, että kun ihmiset puhuvat omista kokemuksistaan tai kertovat omasta asiantuntijuudestaan, että se siitä on aina mielenkiintoista kuulla”, Heininen-Reimi kertoo.
Heininen-Reimi kertoo ennen opettajanuraansa työskennelleensä aikuissosiaalityössä ja mielenterveyshoitajana ja kohdanneensa siellä päihteitä käyttäviä ihmisiä. Hän kokee aiheen tärkeäksi ja mielenkiintoiseksi.
”Kun yhteiskunnassa tapahtuu asioita, niin se heijastuu aina riippuvuusilmiöön. Ajattelen, että päihde- ja riippuvuustyön kurssillamme on todella tärkeää, että opiskelijat tarkastelevat omia asenteitaan ja arvojaan sekä sitä, mitä ajattelee päihteitä käyttävistä ja riippuvuuksista ilmiönä ja asioina, koska mielestäni on oleellista ymmärtää myös se oma asennoituminen.”
Eikö päihdetyössä pyritäkään päihteettömyyteen?
”Voin sanoa, että monille opiskelijoille tulee täysin uutena päihteisiin riippuvia asioita. Esimerkiksi haittoja vähentävä työ voi tulla monille täysin uutena asiana. Monet hämmentyvät siitä, että eikö päihdetyössä pyritäkään aina täyteen päihteettömyyteen. Ajatus haittoja vähentävästä ja riskejä vähentävästä työstä on monelle ollut täysin uusi asia. ”
Heininen-Reimi kertoo koulutusorganisaationsa pyrkivän tuomaan opiskelijoille ajankohtaista ja uutta asiaa ja esimerkiksi kannabis- ja käyttöhuonekeskustelujen olevan yleisiä opetuksessa.
”Esimerkiksi tänään iltapäivällä keskustelemme käyttöhuoneista opiskelijoiden kanssa. Pyrimme olemaan ajan hermolla, sillä aiheet voivat näkyä myöhemmin omassa työssä”, hän kertoo.
Päihdetyö koskettaa kaikkia sosiaalialan työntekijöitä
Heininen-Reimi kertoo, että välillä tulee vastaan opiskelijoita, jotka kertovat, ettei päihdetyö kiinnosta tai kosketa heitä, mutta Heininen Reimi on asiasta eri mieltä. Hän kokee, että päihteitä voi joutua kohtaamaan sosiaalialalla työskennellessä kaikilla sektorilla ja minkä tahansa kohderyhmän parissa.
”Tarkastelemme asioita toipumisorientaation näkökulmasta ja niiden periaatteiden mukaan asiakastyötä. Toipumisorientaation mukaan kliininen raitistuminen ei ole lähtökohta, vaan toipuminen on osa ihmisen elämää. Se on keskeisesti läsnä päihdetyön opetuksessa. Kokemusasiantuntijat ovat vahvasti mukana opetuksessa. Heidän läsnäolonsa on ollut erityisen tärkeää ja syventänyt monen opiskelijan ymmärrystä aiheeseen”, Heininen-Reimi kertoo.
Hänen mukaansa perinteinen luetaan kirja ja tentitään -opetus on muuttunut. Oppiminen tapahtuu tekemällä ja kohtaamalla. Kokemusasiantuntijuuden merkitystä korostetaan. Opintojaksolle kuuluu pakollinen käynti NA- tai AA-vertaistukiryhmässä.
Päihdeilmiö on Heininen-Reimin mukaan moninainen. Häntä pohdituttaa kouluterveyskyselyjen tulokset siitä, että nuorten alkoholinkäyttö on vähentynyt, mutta nuuskan ja kannabiksen käyttö on lisääntynyt.
”Tosiasiallisesti monet riippuvuudet voivat haitata ihmisiä, vaikka peli tai ostoriippuvuus. Ja tietenkin kovat huumausaineet ovat lisääntyneet yhteiskunnassamme, valitettavasti alle 25-vuotiaiden huumekuolleisuus on Euroopan suurinta. Aina toivoisi, ettei kenenkään nuoren elämä ajautuisi siihen pisteeseen. Tarvitsemme lisää varhaista puuttumista ja ennaltaehkäisevää työtä”, hän pohtii.
Kohtaaminen on tärkeää
Kohtaamisessa tärkeitä Heinien-Reimin mukaan on se, että tulee kohdatuksi ja nähdyksi omana itsenään minkä ikäisenä tahansa.
”Välillä tuntuu, että tarinoissa toistuu kokemus siitä, että kukaan ei kuule, kukaan ei välitä. Ehkä kyse on siitä, että aikuisten pitäisi huomioida lapset ja nuoret paremmin. Tai työelämässä työkaverit, opiskelupiireissä opiskelukaverit, tai vaikka opettajana opiskelijat ja kysyisi heiltä, mitä kuuluu. Elämä on kuitenkin moninainen kokonaisuus ja henkilökohtaisessa elämässä tapahtuvat asiat vaikuttavat myös muihin toimintaympäristöihin”, Heininen-Reimi pohtii.
Lisäksi Heininen-Reimi painottaa läheisten kohtaamista. Hän on huolissaan siitä, ettei läheisten tukemiseen ja kohtaamiseen kiinnitetä riittävästi huomiota. Tähän on puututtu LAB-ammattikorkeakoulussa, jossa opetukseen on sisällytetty läheisaamupäivä.
”Läheisten huomiointi on äärettömän tärkeää. Jonkun verran siinä on kehitytty, mutta pääosin tuki on kolmannen sektorin varassa. Mielestäni kohtaamisessa tärkeää on huomioida myös läheiset. Meillä opetukseen kuuluu läheisaamupäivä, jolloin muutama läheinen tulee kertomaan kokemuksistaan ja läheisiä tukevat järjestöt esittelevät toimintaansa opiskelijoille. ”
Täydellisessä maailmassa ihmiset ymmärtäisivät, mitä riippuvuus tarkoittaa.
Heininen-Reimi ei pidä käyttöhuoneita yksiselitteisenä ratkaisuna päihdehaittojen vähentämiseen. Hänen mukaansa ihmisten asenteissa pitäisi tapahtua suuria muutoksia, ennen kuin käyttöhuoneita voitaisiin ottaa käyttöön. Lisäksi hoitoa tulisi tarjota oikea-aikaisesti.
”Viikonkin päihteetön jakso voi olla terveyttä edistävää. Mielestäni ihmisten asenteissa on paljon muutettavaa. Jos mietitään, että käyttöhuoneet olisivat niissä tiloissa, missä ihmiset ovat ja elävät, tarvitaan ymmärrystä aiheesta. Siihen on jonkun verran matkaa vielä. Ihmisten asenteiden ja ymmärryksen siitä, mitä riippuvuus on tulisi muuttua. Tuskin kukaan valitsee sitä, että haluaa olla riippuvainen. Kyseessä on sairaus, joka vaikuttaa ihmiseen fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti”, hän tarkentaa.
Päihdepäivien teema on asian ytimessä
Heininen-Reimin mukaan päihdepäivien teema on päihdetyön ydintä, nimittäin kohtaaminen ja menetelmät. Hänen mukaansa käytössämme on paljon toimivia menetelmiä, mutta aina voi oppia uutta.
”Myös menetelmät ovat osa päihdetyön ydintä. Meillä on toimivia menetelmiä, pyörää ei tarvitse keksiä uudelleen, mutta on myös paljon asioita mitä voi kehittää ja tuoda uusia keinoja. Sinänsä on virkistävää kuulla siitä, mitä kaikkea on löydetty tai mitä kaikkea kehitetään”, hän kertoo.
Eniten Heininen-Reimi odottaa kokemusasiantuntijuuteen liittyvää seminaaria.
”Ilmoittauduin ainakin kokemusasiantuntijuus-seminaariin, mikä on ihan ykkösjuttu, mitä odotan. Sitten tietopohjaisesti kiinnostaa huumekuolema-seminaari. Odotan mielenkiintoisia ja ajankohtaisia asioita ja toivottavasti kohtaan tuttuja ja uusia ihmisiä”
Millaisia terveisiä lähettäisit päättäjille?
”Haluaisin, että päättäjät tarkastelisivat omaa asennoitumistaan ihmiseen, jolla on joku riippuvuus tai muu toimintakykyä heikentävä tekijä. Päättäjien pitäisi ymmärtää, että nämä ihmiset tarvitsevat apua. Lisäksi toivoisin laajempaa tarkastelua esimerkiksi huumausainepolitiikkaan ja siihen onko tämä sanktiopolitiikka toimivaa? Itse ajattelen, että se ei ehkä ole toimivin ratkaisu, ainakaan jos halutaan saada ihmisiä hoitoon ja kuntouttaa yhteiskuntaan”, Heininen-Reimi pohtii.
Taina Heininen-Reimi asuu Lahdessa ja työskentelee opettajana LAB-ammattikorkeakoulussa. Hän on opettanut tulevia sosionomeja jo lähes kahdenkymmenen vuoden ajan. Hänen pääaineitaan ovat päihde- ja riippuvuustyö sekä mielenterveystyö. Taustaltaan hän on yhteiskuntatieteilijä. Lisäksi hän toimii Siivittämö-hankkeessa.