Blogi: Huumeiden vastainen päivä 26.6.

Huumesota on hävitty. Vai onko? Huumeet leviävät Suomessa ennätystahtia ja jätevesitutkimuksen tulokset näyttävät synkiltä. Miksi siis vastustaa huumeiden leviämistä ja miten tilannetta voitaisiin parantaa?

Synkät tilastot

Jätevesitutkimuksen mukaan huumeiden käyttö on lisääntynyt pitkällä aikavälillä ja moninkertaistunut mittausjakson alkuun nähden. Tutkimuksesta havaitaan, että huumeita käytetään pääsääntöisesti eteläisissä osissa Suomea. Myös Päihdetutkimuksessa havaitaan huumeiden käytön ja erityisesti kokeilujen lisääntyminen. Yleisin Suomessa käytetty huume on kannabis, minkä lisäksi myös useita lääkevalmisteita käytetään huumaantumistarkoitukseen. Muita yleisesti käytettyjä huumeita ovat mm. amfetamiini, MDMA, Metamfetamiini, kokaiini ja buprenorfiini.

Suomessa huumetilanteen poikkeukselliseksi tekee sen, että huumausaineena käytetään merkittävän paljon katukaupassa leviäviä korvaushoitovalmisteita. Korvaushoitotuotteet ovat lääkärin ohjeiden mukaisesti käytettynä turvallinen hoitomuoto, mikä mahdollistaa riippuvuudesta kärsivän toimintakyvyn ylläpitämisen. Väärinkäytettynä ja yhdistettynä muihin päihteisiin erityisesti hidasvaikutteisella buprenorfiinilla voi olla kohtalokkaat seuraukset.

Huumekuolemien ehkäisyn asiantuntijaryhmä (HEAR)in mukaan Suomessa huumeisiin kuollut on tyypillisimmin 33-vuotias yksin asuva mies. Kuolemaan johtanut yliannostus on usein seurausta moninaisista ja pitkään jatkuneista ongelmista sekä päihteiden yhteiskäytöstä. Hälyttävintä tässä on se, että muissa Pohjoismaissa kuolleiden keski-ikä on noin kymmenen vuotta korkeampi. Nuorten kuolemat Suomessa ovat huolestuttavalla tasolla, EMCDDAn tietojen mukaan Suomessa kuoli vuonna 2020 eniten alle 25-vuotiaita koko Euroopassa.

Yhteydet rikoksiin ja muihin ongelmiin

Huumeiden käyttö, hallussapito ja levittäminen on kielletty rikoslaissa. Sen sijaan lievissä käyttötapauksissa rangaistavuudesta voidaan 7 § mukaan luopua, mikäli huumeita on käytetty tai hallussa omaa käyttötarkoitusta varten ja mikäli henkilö hakeutuu viranomaisen hyväksymään hoitoon. Poliisin mukaan pykälää sovelletaan kuitenkin verrattain vähän.

Huumeisiin liittyy erinäisiä rikoksia, mitkä loukkaavat ihmisoikeuksia (kuten väkivaltaa, ihmiskauppaa, seksuaalirikoksia, vapaudenriistoja, ryöstöjä, varkauksia, kavalluksia, rahanpesua, salakuljettamista, pakottamista ja niin edelleen). Huumeita käyttävä ihminen voi olla myös näiden rikosten uhri. Rangaistuksen ja stigman pelon vuoksi uhri ei välttämättä uskalla hakea apua itselleen tai muille henkilöille jouduttuaan rikoksen uhriksi tai havaitessaan yliannostuksen oireita (Huumetilanne Suomessa 2020 (julkari.fi)). Tieto apua tarjoavista tahoista tai toimintatavat ensiaputilanteissa voivat olla hukassa. Pelko leimaantumisesta estää avun saantia.

Huumeiden käyttö ja siitä aiheutuvat haitat kuormittavat yksilöä itseään, mutta myös tämän lähipiiriä, ympäristöä ja yhteiskuntaa. Julkisessa keskustelussa herää aina ajoittain keskustelua neuloista julkisissa tiloissa tai huumeiden käytön näkyvyydestä julkisilla paikoilla, mikä on johtanut esimerkiksi wc-tilojen tai penkkien poistoon julkisilta paikoilla.

Käyttötapoihin liittyy riskejä. Esimerkiksi Suomessa tyyppillistä on huumeiden käyttö pistämällä, mikä on huomattavasti riskialttiimpaa, kuin vaikka polttamalla, sillä siihen liittyy esimerkiksi tulehdus-, tukos- sekä verenmyrkytysriski sekä tartuntatautien leviäminen. Tälläkin hetkellä huumeita käyttävien ihmisten keskuudessa leviää mm. hepatiitti C-tartuntoja ja HIV-epidemia.

Miten asia voitaisiin ratkaista?

THL:n Huumekuolemien ehkäisyn asiantuntijaryhmä (HEAR) on tutkinut haittoja vähentävän työn mahdollisuuksia ja julkaissut suosituksensa huumeisiin liittyvien kuolemien vähentämiseksi. Ensimmäisessä paperissa esitetään erilaisia toimenpiteitä ja nyt työryhmä kokoaa konkretiaa toimenpiteiden ympärille. Työryhmä on esimerkiksi tutustunut kansainvälisiin toimintatapoihin sekä niiden tuloksellisuuteen. Työryhmä ehdottaa seitsemää toimenpidettä huumekuolemien vähentämiseksi.

Hoidon parantaminen

Huumekuolemia voitaisiin vähentää esimerkiksi parantamalla hoitoon pääsyä ja opioidikorvaushoitoa. Nykyisellään hoitoon on vaikeaa päästä ja sairas ihminen voi joutua odottamaan yli kaksi viikkoa vieroitukseen pääsyä. Kaksi viikkoa on käsittämättömän pitkä aika ihmiselle, joka on vakavasti sairas ja jolle seuraava päivä voi olla kaukainen käsite. Päihdehoito on valtakunnallisesti järjestetty hyvin hajanaisesti ja sirpaleisesti. Joillain paikkakunnilla ihminen voi joutua kulkemaan kymmenien kilometrien matkan tietyssä aikarajassa saadakseen hoitoa. Pahimmillaan myös kulkeminen hoitoa tarjoavan tahon luo voi olla hankalaa, jos henkilöllä ei ole riittävästi rahaa matkustamiseen tai julkisia yhteyksiä ei ole.

Hoitopaikkojen, terveysneuvonnan ja päiväkeskustoiminnan lisäämisellä ja toiminnan monimuotoistamisella ja liikkuvan työn lisäämisellä saataisiin enemmän tuen tarpeessa olevia ihmisiä palvelujen piiriin. Erityisenä huolena ovat nuoret huumeita käyttävät ihmiset, jotka eivät hakeudu tarjolla oleviin palveluihin. Palvelujen tarjonnan lisäämisellä ja opioidikorvaushoidon lisäämisellä voitaisiin tehokkaasti vähentää huumeiden käytöstä aiheutuvia haittoja, kuolemia ja seuloa yleisvaarallisia tauteja ja ehkäistä niiden leviämistä.

Huumehaittojen ehkäisykeskukset

Lisäksi esimerkiksi huumehaittojen ehkäisykeskukset, eli käyttöhuoneet voisivat mahdollistaa huumehaittojen vähentämisen. Asiakas voi asioida tilassa anonyymisti, kuten jo nykyisellään käytössä olevilla terveysneuvontapisteilläkin tai päiväkeskuksilla. Käyttöhuoneessa asiakas tulee paikan päälle, hänen ei tarvitse antaa henkilötietojaan, mutta häneltä tiedustellaan käyttöhistoriaa ja tapoja sekä mitä ainetta hänen on tarkoitus käyttää. Huoneessa tarjotaan opastusta turvallisempiin käyttötapoihin, annostukseen sekä seurataan henkilön terveyttä ja havaitaan mahdolliset riskit ajoissa ja ohjataan asiakas tarpeen mukaan jatkohoitoon. Käyttöhuoneiden on myös useissa maissa havaittu siistivän katukuvaa ja vähentäneen yliannostuksia.

Muut ratkaisut

Muita ratkaisuja huumetilanteen parantamiseksi olisi esimerkiksi stigman vähentäminen ja tiedon lisääminen. Tavalliset ihmiset tarvitsevat tietoa ymmärtääkseen riippuvuutta sairautena sekä yliannostuksen merkit. Tähän THL on ehdottanut ratkaisuksi esimerkiksi laajaa yhteiskuntavaikuttamisen kampanjaa, jossa tuotaisiin ihmisten kasvoja ja tarinoita esiin ymmärryksen lisäämiseksi sekä yhteistyötä viranomaistahojen kanssa. Muita vaihtoehtoja on esimerkiksi naloksoni-ohjelma. Naloksoni on opioidien vasta-aine, joka estää ja kumoaa opioidien vaikutusta. Haastavaa naloksonin käytön suhteen on se, että Suomessa yliannostukseen johtaa tyypillisesti buprenorfiinin ja muiden päihteiden yhteiskäyttö, mikä heikentää naloksonin vaikuttavuutta.

Maailmalla on paljon toimivia malleja huumehaittojen ja -kuolemien ehkäisyyn. Osa niistä sopii Suomen tilanteeseen ja osasta voimme oppia. Lisäksi joihinkin ongelmiin tulee etsiä uusia ratkaisuja. Ratkaisuja ja vaihtoehtoja on tarjolla, tarvitsemme vain tahtotilaa niiden toteuttamiseksi.

Lue lisää:

Tänään vietetään kansainvälistä huumeiden väärinkäytön ja huumausainekaupan vastustamisen päivää | Suomen YK-liitto (ykliitto.fi)
Kansainvälinen päivä huumeiden väärinkäytön ja laittoman huumausainekaupan vastustamiseksi | Suomen YK-liitto (ykliitto.fi)