|

EPT-viikon blogi: Kokemusasiantuntijat ja vertaistuki – korvaamattoman tärkeitä päihdetyössä

Olen raitistunut alkoholisti. Viimeisen kerran join alkoholia syksyllä 2008. Tiedän, mikä minua auttoi raitistumisessa ja raittiin elämäntavan ylläpidossa. Tiedän myös mikä minua ei auttanut.

Olen raitistunut alkoholisti. Viimeisen kerran join alkoholia syksyllä 2008. Tiedän, mikä minua auttoi raitistumisessa ja raittiin elämäntavan ylläpidossa. Tiedän myös mikä minua ei auttanut.

Tärkeintä on vertaistuki

Minulle tärkein asia päihteistä toipumisessa oli raitistuneilta – joista osa oli entisiä juomakavereita – saamani vertaistuki. Nämä kantapään kautta oppinsa saaneet päihdetyön kokemusasiantuntijat saivat minut ymmärtämään oman tilanteeni kuolemanvakavuuden. He kannustivat minua omalla esimerkillään päihdehoitoon. Heiltä sain myöhemmin myös vertaistukea päihteettömän elämäntavan ylläpitoon.

Jos haluamme tehdä vaikuttavaa, ennalta ehkäisevää päihdetyötä, minimoida päihdesairaudet ja vähentää päihdekuolemia, pitää sosiaali- ja terveyspalveluihin palkata ammattilaisten (lääkärit, hoitajat, sosiaalityöntekijät ym.) rinnalle nykyistä enemmän omista päihderiippuvuuksista raitistuneita koulutettuja kokemusasiantuntijoita ja vertaistukihenkilöitä.


Konkreettisia ehdotuksia ehkäisevän päihdetyön ja päihdepalvelujen parantamiseen:

  1. Ehkäisevään päihdetyöhön tarvitaan lisää tekeviä käsiä. Tämä vaatii lisärahoitusta. Ilman lisärahoitustakin ehkäisevä työ paranee, jos kaikki sosiaali- ja terveysalan työntekijät ottavat tavaksi kysyä asiakas- ja potilastapaamisissa asiakkaiden päihdekäytöstä systemaattisesti.

  2. Omista päihderiippuvuuksista raitistuneet koulutetut kokemusasiantuntijat on otettava systemaattisesti mukaan päihdepalvelujen suunnitteluun ja kehittämiseen, ennalta ehkäisevään päihdetyöhön (kouluihin ja nuorisopalveluihin) sekä hoito- ja kuntoutuspalvelujen toteuttamiseen.

  3. Hyvinvointialueille kuntien päihdepalvelujen kehittämistyöhön on palkattava koordinaattorit kokemusasiantuntija- ja vertaistukityötä kehittämään.

  4. Kolmannen sektorin järjestöt ja vertaistuki on otettava saumattomasti mukaan päihdepalvelujen suunnitteluun ja käytännön toteutukseen.

Asiakkaiden yhtäaikaisia päihde- ja mielenterveyssairauksia on hoidettava sote-palveluissa samanaikaisesti.

Kirjoittaja on päihdetyön kokemusasiantuntija Hannu Ylönen, joka tekee aktiivisesti työtä päihdehaittojen ehkäisemiseksi. Ylönen oli ensimmäinen vastaanottoa pitävä päihdetyön kokemusasiantuntija Suomessa. Vastaanottotyötä hän teki lähes kymmenen vuotta.

Lue Hannun tarina:


Hannu Ylösen raitistuminen kesti 14 vuotta – Suomen ensimmäinen vastaanottotyön aloittanut kokemusasiantuntija on auttanut satoja alkoholisteja (yle.fi)

Hannu kärsi vuosia juoppohulluudesta, jolloin häntä vaani tappaja | Apu Terveys

Tietoa vertaisuudesta:

Tutkimus: mielenterveys- ja päihdetyössä kokemusasiantuntijana toimiminen tukee myös omaa toipumista – A-klinikkasäätiö (a-klinikkasaatio.fi)

Vertais- ja kokemusasiantuntijatoiminnan laajuus päihde- ja mielenterveysyhdistyksissä ja yhdistysten toimijoille tarjoama tuki – A-klinikkasäätiö (a-klinikkasaatio.fi)

Blogi on osa Ehkäisevän päihdetyön viikkoa, lue lisää: www.kysyminenkannattaa.fi

Tutustu Kampanjan muihin blogikirjoituksiin: EPT-viikon blogit – EPT-verkosto