Vastuuton markkinointi lisää lasten ja nuorten nikotiinituotteiden käyttöä
Miksi uudet nikotiinituotteet kiinnostavat nuoria? Kaiken takana on tupakka- ja nikotiiniteollisuus, joka markkinoi häikäilemättömästi tuotteita nuorille ja lapsille. Lasten ja nuorten terveyden suojaamiseksi tarvitaan muun muassa aikuisten vastuunkantoa sekä lainsäädännön toimia.
Uusien nikotiinituotteiden, eli nikotiinipussien ja sähkösavukkeiden, käyttö on lisääntynyt alaikäisten nuorten keskuudessa. Vuoden 2023 kouluterveyskyselystä selviää, että sähkösavukkeita eli vapeja käytetään yhä enemmän kaikissa koululaisten ikäryhmissä. Kertakäyttöisten sähkösavukkeiden käyttö on kasvanut erityisesti tyttöjen kohdalla. Kyselyn mukaan samana vuonna myyntiin vapautuneiden nikotiinipussien käyttö on yleistä etenkin toisen asteen oppilailla.
Miksi uudet nikotiinituotteet kiinnostavat nuoria? Kaiken takana on tupakka- ja nikotiiniteollisuus, joka markkinoi häikäilemättömästi tuotteita nuorille ja lapsille. Lasten ja nuorten terveyden suojaamiseksi tarvitaan muun muassa aikuisten vastuunkantoa sekä lainsäädännön toimia.
Haasteena aggressiivinen nikotiiniteollisuus
Uusien nikotiinituotteiden saatavuus on helppoa muun muassa siksi, että Suomessa niitä säännellään tällä hetkellä heikosti. Tupakkalaissa nikotiinipussit ja kertakäyttöiset sähkösavukkeet määritellään tupakan vastikkeiksi, joiden sääntely on paljon löyhempää verrattuna perinteiseen tupakkaan. Tupakan vastikkeiden ulkonäköä ja makuaineita ei esimerkiksi juuri rajoiteta. Hallituksen esitys uusien nikotiinituotteiden tiukemmasta sääntelystä on parhaillaan eduskunnan käsiteltävänä.
Kansanterveysjärjestö Suomen ASH:n toiminnanjohtaja Mervi Hara kertoo, että uudet tuotteet pääsevät markkinoille, sillä niitä valmistavat ja markkinoivat yritykset etsivät tupakkalainsäädännön porsaanreikiä. Tämä johtaa siihen, että tuotteet päätyvät nuorten käyttöön, ja käytön ehkäiseminen on haasteellisempaa.
”On inhimillistä ostaa tuote, joka on halpa ja helposti saatavilla. Tuotteiden hintojen nostaminen sekä esimerkiksi ostoikärajan nosto 20-ikävuoteen ehkäisisi uuden nikotiinisukupolven syntyä, sillä tuotteiden käyttö aloitetaan yleisimmin ennen tätä ikää.”
Haran mukaan lainsäädännön muutokset ovat välttämättömiä, mutta lasten ja nuorten suojelemiseksi tarvitaan ennen kaikkea kokonaisvaltaisia toimenpiteitä. Juuriongelma on nikotiiniteollisuuden pyrkimys ja keinot saada nuoret koukuttumaan tuotteiden käytöstä.
Lapset ja nuoret nikotiinimarkkinoinnin kohteena
Eri ikäisiä nuoria houkutellaan uusien nikotiinituotteiden kuluttajiksi panostamalla muun muassa tuotteiden ulkonäköön sekä makuaineisiin. EHYT ry:n nikotiiniasiantuntija Saija Himangan mukaan pakkausten kuvitukset tai tuotteiden naamioiminen esimerkiksi tusseiksi tai maskoteiksi saavat tuotteet näyttämään paitsi houkuttelevilta, myös harmittomilta. Niiden käytöstä ei myöskään aiheudu hajua.
”Tuotteita saatetaan markkinoida jopa mainostamalla niiden sisältämiä terveellisiä ainesosia tai vaikkapa hyödyntämällä ulkoasussa huippu-urheilijoiden kuvia. Kyseessä on harhaanjohtavaan mielikuvamainontaan perustuva markkinointitaktiikka, joka lisää tehokkaasti myyntiä.”
Etenkin nuoria tyttöjä viehättää mielikuva perinteisen savukkeen korvaavasta ”terveellisestä vaihtoehdosta”. Tytöt ovatkin yksi nikotiiniteollisuuden nouseva kohderyhmä. Tuotteiden ulkoasuun saatetaan esimerkiksi lisätä naisellisia elementtejä.
Some lisää näkyvyyttä ja saatavuutta
Nuorten keskuudessa ryhmäilmiöksi muodostuneet nikotiinituotteet saavat paljon näkyvyyttä sosiaalisessa mediassa. Ensinnäkin nuoret tuottavat sisältöä muille nuorille: sähkösavukkeista saatetaan vaikkapa tehdä tuotearvosteluita tai osallistua niihin liittyviin somehaasteisiin ja trendeihin. Vapet ja pussit esiintyvät somen sisällössä osana esimerkiksi urheilijoiden ja samaistuttavien somevaikuttajien arkea. Himangan mukaan vaikuttajilla ja esikuvilla on tuotteiden piilomarkkinoinnissa ja niiden normalisoimisessa oma roolinsa, joka palvelee nikotiiniteollisuuden tavoitetta.
Some ei toimi ainoastaan näkyvyyden lisääjänä, vaan myös tehokkaana markkinapaikkana sekä tuotteiden ostajille että myyjille. Nuoret tuntevat somen mahdollisuudet usein vanhempiaan paremmin, ja he hyödyntävät aktiivisesti erilaisia viestintäkanavia tuotteiden ostamisessa. Kauppaa käydään myös somen ulkopuolella kavereiden kesken.
”Tuotteita saatetaan tilata myös laittomasti ulkomaisten verkkokauppojen sivustoilta, joissa ikärajaehtoja on helppo huijata.”
Laittomien reittien kautta hankittujen tuotteiden ainesosat ovat arvaamattomia, sillä niitä ei valvota virallisesti.
Aikuisten vastuu on avainasemassa
Nikotiinituotteiden kaikkia terveysriskejä ei vielä tiedetä hyvin, sillä tuotteet ovat verrattain uusia. Esimerkiksi pitkäaikaisen käytön haittavaikutuksia on tutkimusten puutteen vuoksi hankala arvioida. Selvää on, että tuotteet sisältävät haitallisia ja tuntemattomia ainesosia, ja tuotteet aiheuttavat käyttäjilleen riippuvuutta.
Lapset ja nuoret eivät ole yksin vastuussa tuotteiden käytöstä. Himanka ja Hara painottavat aikuisten vastuuta lasten ja nuorten suojelemiseksi.
”Tuotteiden käytön puheeksi ottaminen ja niiden haitoista viestiminen on välttämätöntä esimerkiksi nuorten harraste- ja urheilumaailmassa.”
Aiheesta on tärkeää keskustella yhdessä lasten ja nuorten kanssa. Mistä löytää tukea lopettamiseen? Mihin tietoon kannattaa luottaa ja mihin ei? Vaikka nuoret tekevät omaehtoisia valintoja, heillä on oikeus saada tietää, miten nikotiiniteollisuuden aktiivinen markkinointi voi vaikuttaa eri tavoin asenteisiin ja omaan kulutuskäyttäytymiseen.
Myös nuoret ottavat itse kantaa keskusteluun, ja he ovat osoittaneet tukeaan aikuisten vastuunkannolle.
”On luonnollista, että nuoret käyttävät tuotteita, jos aikuiset suhtautuvat niiden käyttöön välinpitämättömästi. Useissa kyselyissä lapset ja nuoret toivovat jämäkämpää otetta aikuisilta”, Hara toteaa.
Yhdessä nuorten kanssa voidaan saavuttaa kaikille terveellisempi elinympäristö. Vielä ei ole liian myöhäistä.
EPT-verkosto
Lähteet
Sosiaali- ja terveysministeriö. (2023). Hallituksen esitys uusien nikotiinituotteiden tiukemmasta sääntelystä.
https://stm.fi/hanke?tunnus=STM029:00/2023
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. (2023). Lasten ja nuorten hyvinvointi: Kouluterveyskysely 2023.
https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/147270/Lasten%20ja%20nuorten%20hyvinvointi%20
Juttua varten haastateltu:
Mervi Hara, toiminnanjohtaja, Suomen ASH
Saija Himanka, asiantuntija, EHYT ry