ARTIKKELI: KEHYSRIIHESSÄ TULISI OTTAA HUOMIOON JÄRJESTÖJEN RAHOITUS JA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN EDISTÄMINEN
Kehysriihessä 2021 linjataan julkisia menoja. Järjestöt toivovat panostusta ehkäisevään päihdetyöhön sekä ratkaisuja järjestöjen rahoitukseen.
Kehysriihessä hallitus linjaa vuosittain julkiseen talouteen vaikuttavia päätöksiä lähivuosiksi. Kehysriihessä tarkastellaan erityisesti julkisia menoja ja menokehitystä. Selvää on, että julkiset menot oavt kasvussa koroapandemian takia ja että työttömyysluvut ovat nousseet. Samalla esimerkiksi sote-uudistus lisää ainakin hetkellisesti menoja. Noin 1/5 budjetista jää kehysriihikeskustelun ulkopuolelle. Ministeriöiden hallinonalat ehdottavat menojen määrää ja suunnitelma toimii tulevan vuoden talousarvioiehdotuksen pohjana.
Julkisten menojen kasvaessa, on houkuttelevaa tehdä budjettileikkauksia. EPT-verkosto toivoo kuitenkin, ettei leikkauksia tehdä ehkäisevästä päihdetyöstä tai haittojen vähentämisestä. Kriisiajan seurauksena voi olla, että päihteiden käyttö ja rahapelaaminen kasvaa ja siitä aiheutuu monia pitkäaikaisiakin haittoja. Päihdehaitat koskevat meistä jokaista.
Miksi ehkäisevä päihdetyö on tärkeää juuri nyt?
- Päihdeongelmat ovat kasvaneet etenkin heillä, joille päihteiden käytön hallinta oli haastavaa jo ennen koronaepidemiaa. Poikkeusolot ja niistä johtuvat lomautukset, työttömyys, arjen rutiinien muutokset sekä huoli ja stressi näkyvät yhteiskunnassa päihteiden käytön lisääntymisenä.
- Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan huhti-toukokuun vaihteessa kunnista 29 prosenttia ilmoitti, että päihde- ja mielenterveyspalveluiden tarve oli kasvanut. 42 prosenttia kunnista arvioi päihteiden käytön lisääntyneen.
- Päihdeneuvontapuhelimeen tulleiden puheluiden määrä kasvoi maalis-toukokuussa 15 prosenttia verrattuna edellisvuoteen.
Lähteet: EHYT ry ry ja Sosiaali- ja terveysministeriö STM
Päihdehaitat näkyvät yhteiskunnassa
- Juomatapatutkimuksen (2018) mukaan vähintään 13 prosenttia väestöstä käyttää alkoholia siinä määrin, että heillä on kohonnut pitkäaikaisten terveyshaittojen riski. Tämä vastaa yli 560 000:ta suomalaista. Noin 1 200 000 suomalaista on kokenut joskus humalahaittoja, kuten tapaturmia tai riitoja.
- Arvion mukaan noin 70 000 lasta elää Suomessa perheissä, joissa toisella tai molemmalla vanhemmalla on vakava päihdeongelma.
- Vuonna 2016 tehdyssä kyselytutkimuksessa kolmasosa suomalaisista ilmoitti pelänneensä edeltäneen vuoden aikana päihtyneitä julkisilla paikoilla. Naisista lähes puolet kertoi pelänneensä päihtyneitä julkisilla paikoilla ja miehistä noin viidesosa.
- Alkoholiin liittyvät kuolemat ovat 2000-luvulla olleet suomalaisten työikäisten miesten ja naisten keskeisimpiä kuolemansyitä. Rattijuopumustapauksissa on viimeisen kolmen vuoden aikana kuollut keskimäärin 50 ja loukkaantunut 540 henkilöä vuosittain.
- Huumemyrkytyskuolemat ovat kasvussa ja niiden määrä ylittää Suomessa selvästi Euroopan keskiarvon. Pohjoismaisessa vertaikussa Suomi sijoittuu keskivaiheille.
- Arviolta noin 15-17 prosenttia suomalaisista tupakoi päivittäin. Tupakanpoltosta kertyy yhteiskunnalle joka vuosi noin 1,5 miljardin euron suuruiset haittakustannukset.
Lähteet: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL, Liikenneturva ja Päihdelinkki
Sosiaali- ja terveysjärjestöt: kehysriihessä linjattava järjestöjen tulevasta rahoitusmallista
Sosiaali- ja terveysjärjestöt ovat laatineet vetoomuksen sen puolesta, että kehysriihessä linjattaisiin järjestöjen tulevista rahoitusmalleista. Liikasen työryhmän miettnnöt ovat kartoittaneet erialisia vaihtoehtoja, ja järjestöt toivovat, että nämä käsitellään. Rahoitus on turvattava, vaikka Veikkauksen tuotto alenee. Järjestöjentyö on osittanut merkittävyytensä varsinkin nyt, kun koronakriisi lisää eriarvoistumista ja heikentää ihmisten hyvinvointia. Yhteensä 117 järjestöä ehdottaa, ettei rahoitusta siirrettäisi kokonaan valtion budjettiin, vaan että järjestöjen autonomia voitaisi turvata.
Lue SOSTE:n vetoomus täältä: Järjestörahoituksen tulevaisuus on turvattava nyt
Miksi sosiaali- ja terveysjärjestöjen rahoitusta tulee kehittää?
- Sote-järjestöissä toimii noin 500 000 vapaaehtoista ja 260 000 vertaistukijaa sekä 50 000 ammattilaista.
- Avustuksien ja rahoituksen avulla järjestöissä tuetaan ihmisten jaksamista, ehkäistään syrjäytymistä, pidetään huolta niistä, joihin muu apu ei yllä sekä tarjotaan mahdollisuuksia yhteisöllisyyteen. Järjestöt pitävät huolta heikommista, kuulevat hiljaisia signaaleja, edistävät kansalaisten mahdollisuuksia tulla kuulluksi sekä ehkäisevät palvelujärjestelmän ylikuormittumista ja esimerkiksi koronakriisin hoitokustannusten kohoamista.
- Järjestöissä tehdään paljon sellaista kehittämistyötä, jota esimerkiksi kunnissa ei ole mahdollista tehdä. Järjestöillä on esimerkiksi auttavia puhelimia, kummitoimintaa, kotiin tuotavia palveluita, palveluihin ohjaamista ja paljon muuta toimintaa, joka on uniikkia ja tehokkaasti kohderyhmänsä tarpeisiin vastaavaa.
- Järjestöillä on vahva rooli hyvinvoinnin lisääjänä. Järjestöt on mainittu kumppaneina esimerkiksi tulevassa sote-mallissa, uudessa Mielenterveysstrategiassa sekö Ehkäisevän päihdetyön toimintaohjelmassa. Hallitusohjelmassa päihdehaittojen ehkäisy on näkyvässä roolissa.
Lähteet: SOSTE ry
