Päihdepäivillä on jo vuosia kokoontunut kaveriporukka, joka koostuu pitkän linjan ehkäisevän päihdetyön asiantuntijoista. Eri puolella Suomea työskenteleville ystävyksille Päihdepäivät on tapahtuma, joka kokoaa säännöllisesti saman katon alle päivittämään uusimmat kuulumiset – ja kehittämään uusia yhteistyön paikkoja.
Tulevaisuuden Päihdepäivät tarjoaa kävijälle tietoa ja sisältöä enemmän kuin koskaan ennen. Se on tapahtuma ja alusta, jossa kohtaavat huippuosaaminen, innovatiiviset ratkaisut ja ihmisläheinen lähestymistapa.
Päihdepäivillä ammattilaiset, päättäjät, opiskelijat ja vapaaehtoiset ovat vaihtaneet mielipiteitä ja oppineet uutta monimuotoisesta päihdetyöstä jo kolmen vuosikymmenen ajan. Mikä parasta, eri vaiheissa työelämää olevat ovat saaneet mahdollisuuden kohtaamiseen. Tämä on ollut arvokasta koko alan kehitykselle.
Kehysriihessä päätetyt leikkaukset järjestöjen rahoitukseen heikentävät järjestöjen toimintaedellytyksiä radikaalisti. Kuitenkin juuri järjestöjen erityisosaaminen on kansalaisten tärkeä apu ja tuki, jota julkinen sektori ei yksin pysty tarjoamaan. Kovimmin sote-järjestöjen leikkaukset osuvat heikoimmassa asemassa oleviin ihmisiin.
Päihde- ja mielenterveysjärjestöt ilmaisevat syvän huolen hallituksen suunnitelmista leikata sosiaali- ja terveysjärjestöjen valtionavustuksia. Järjestöjen toimintoihin esitetään massiivisia 100 miljoonan euron leikkauksia lähivuosina. Toteutuessaan leikkaukset vaarantavat järjestöjen toimintaedellytykset ja kyvyn toteuttaa tärkeää työtään.
Päihdepäivät ovat kuuluneet omaan vuosikalenteriini jo yli kaksikymmentä vuotta. Tänä aikana olen päässyt osallistumaan tapahtumaan monenlaisissa rooleissa. Olen ollut ideoimassa, suunnittelemassa ja rakentamassa monia ohjelmakokonaisuuksia. Samoin olen päässyt useasti puhumaan ja puheenjohtamaan monia tapahtumia. Lähes aina olen ollut myös osallistujana.
Harjoittelijan työ sijoittuu EHYTin koordinaatioyksikköön, joka koordinoi valtakunnallisen Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkoston toimintaa. EPT-verkostoon kuuluu yli 60 ehkäisevää työtä tekevää järjestöä.
Nopean huumetiedon verkosto (Nopsa-verkosto) siirtyi A-klinikkasäätiöltä Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkostolle (EPT-verkosto) vuoden 2024 alusta. Samalla Suomen Punaisen Ristin ylläpitämä Nopean viestinnän verkosto Novi yhdistettiin Nopsa-verkostoon.
Pienikin määrä alkoholia illalla vaikuttaa yöuneen. Uni kevenee jo parista annoksesta. Seuraavana päivänä olo on nuutunut, tekee mieli makeaa ja unirytmi alkaa helposti muuttua, kun päivällä on pakko ottaa torkut ja illalla tulee taas valvottua pidempään.
Viime talven keleissä miltei puolet suomalaisista liukastui, osa vakavammin, osa säilyi vammoitta. Liikenneturvan kyselyyn vastanneista joka neljäs tunnusti, että liukuesteet olisivat olleet tarpeelliset viime talven liukkailla. Tämä talvi ei tee poikkeusta. Pysy pystyssä -kampanja muistuttaa, että kun ennakoi ja varautuu, talven liikkumiset sujuvat kuin Strömsössä.
Yli 40 prosenttia Tipatonta viettäneistä kertoi pitäneensä alkoholittoman kuukauden terveyssyistä. Moni Tipattoman viettäjä tunsi olonsa virkeämmäksi Tipattoman aikana. Osa koki myös nukkuneensa paremmin. Tulokset käyvät ilmi Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n Kantar TNS Oy:llä* teettämästä kyselystä.
Tiesitkö, että monet kokevat nukkuvansa Tipattomalla paremmin? Tiedätkö, millaiset tekijät vaikuttavat unen laatuun tai millaisia ovat unettomuuden talousvaikutukset? Miten alkoholinkäyttö vaikuttaa unenlaatuun? Ota selvää Tipattoman hyvät unet -webinaarissa!
