Blogi: Ehkäisevää päihdetyötä laaja-alaisesti myös tulevaisuudessa

Järjestöt ovat olleet mukana päihde- ja riippuvuusstrategian valmisteluprosessissa alusta alkaen. Vuonna 2019 SuomiAreenassa ministeri Kiuru toivoi järjestöiltä koostetta siitä, mitä ehkäisevässä päihdetyössä ja päihdehoidossa tulisi tulevaisuudessa kehittää ja mitä tuleva strategia voisi sisältää. Järjestöjen ja päihdetyön asiantuntijoiden haastattelujen perusteella EHYT ry ja EPT-verkosto kokosivat suosituksia tuleville uudistuksille. Tämä kooste on toiminut vaikuttamistyömme pohjana siitä lähtien.

On ollut ilo tarkastella päihde- ja riippuvuusstrategiaa järjestöjen näkökulmasta. Järjestöjä on kuultu läpi strategiaprosessin ja tietoa on kerätty monipuolisilla tavoilla. Järjestöjen ääni näkyy strategian isossa kuvassa, mutta myös sen yksityiskohdissa. Tämä on tärkeää, sillä järjestökenttä on monimuotoinen ja järjestöillä on paljon erilaisia tavoitteita, kohderyhmiä ja huolenaiheita. On selvää, että tulevaisuudessakin tarvitaan laaja joukko erilaisia toimijoita, jotka haluavat edistää väestön hyvinvointia juuri keskittymällä ehkäisevään päihdetyöhön, haittojen vähentämiseen ja kansanterveyteen.

Ehkäisevä päihdetyö on muutosten edessä. Ehkäisevälle työlle on ylipäätään tyypillistä nopea muutostahti, joka johtuu päihdetrendien ja -kulttuurin muutoksesta, elinkeinoelämän aaltoliikkeistä ja julkisen sektorin resursseista, mutta nyt muutoksia on edessä muistakin syistä.  

Suurin muutos tapahtuu kunnissa, joiden tehtävät muuttuvat sote-uudistuksen myötä. Sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien siirtyessä hyvinvointialueille, vahvistuu kuntien rooli kansalaisten hyvinvoinnin edistämisessä. Jo nyt on huomattavissa, että ehkäisevän päihdetyön vastuita siirretään kunnissa sotepuolelta esimerkiksi nuorisotyön vastuualueelle. Tämä tarkoittaa sitä, että ehkäisevän päihdetyön pariin tulee uusia ammattilaisia, työtapoja ja painopisteitä. Kuntien tuen tarve muutosvaiheessa on käynyt ilmi esimerkiksi järjestöille tulleissa konsultointipyynnöissä. Kunnista on kysytty neuvoa esimerkiksi siihen, mitä kunnissa tulisi tehdä, jotta lain vaatimukset täyttyisivät. Samalla on haluttu lisätietoa erilaisista ehkäisevän työn menetelmistä ja keinoista sekä pyydetty tukea uusien vastuualueiden haltuunottoon.

Kuntien oman ehkäisevän päihdetyön tueksi myös hyvinvointialueille tulee ehkäisevän päihdetyön tehtäviä. Uusi resurssi on erittäin tervetullut, mutta samalla on vahvistettava kuntien, hyvinvointialueiden ja kolmannen sektorin yhteistyötä sekä siihen liittyviä rakenteita. Yhteistyön suunnittelu on käynnissä ja 9.4.2021 julkaistu strategia tukee tätä työtä.  

Järjestöt voivat toimia tässä valmistelutyössä liimana raja- tai yhdyspintojen välillä. Järjestöillä on sekä paikallista osaamista että alueellisen vaikuttamistyön tietotaitoa. Järjestöt tuntevat kansalaisten arjen ja huolenaiheet, osaavat tulkita hiljaisia signaaleja ja tuoda niitä julkiseen keskusteluun. Järjestöjen toiminnan keskiössä on ihmisten osallisuus. Samaan aikaan järjestöt osaavat toimia julkisen päätöksenteon tukena ja edistää yhteiskunnallisia muutosprosesseja. Hyvä esimerkki on nyt julkaistussa strategiassa esillä olevat päihteiden käyttäjien stigmaan liittyvät näkökulmat, joita EPT-verkosto on edistänyt jo vuosien ajan esimerkiksi erilaisten kampanjoiden kautta.

Järjestöt eivät kuitenkaan voi toimia muutosprosessien tukena vailla resursseja. Ajankohtainen keskustelu arpajaislain uudistuksesta, rahoituspohjan muutoksesta ja avustusten pienenemisestä huolestuttaa monia järjestöjä niin valtakunnallisella kuin alueellisellakin tasolla. Huoli liittyy myös soteuudistukseen, sillä moni paikallinen järjestö on epävarma kuntarahoituksen tulevaisuudesta rakennemuutoksen kynnyksellä. Onkin tärkeää, että rahoitukseen kiinnitetään huomiota kaikilla tasoilla. Valtakunnallisella tasolla tulee kiinnittää huomiota rahoituksen ennakoitavuuteen, järjestöjen autonomiaan ja rahoituskanavien monipuolisuuden turvaamiseen. Paikallisella tasolla tarvitaan rahoituksen ja toimintatukien pitkäjänteisyyttä sekä järjestötoiminnan sujuvaa nivoutumista kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistoimintaan ja järjestöjen edustukseen uusissa rakenteissa.

Järjestöjen puolesta on toivottavaa, että päihde- ja riippuvuusstrategian sekä sen alla olevien ohjelmien toimeenpanoon suunnataan resursseja. Valtakunnallisen koordinaation tukea tarvitaan varsinkin siihen, että mm. eri alueilla asuvat tai eri ikäiset kansalaiset saavat tietoa ja tukea yhtä paljon ja että erityisryhmät, kuten päihteitä käyttävät äidit tai vankilasta vapautuneet huomioidaan. Resurssit tulevat tarpeeseen uusien haasteiden, kuten päihdekuolemien kasvun hillitsemisessä, koronasta johtuvan pahoinvoinnin vähentämisessä sekä uusien toimintamuotojen rakentamisessa.

Yhteistyöllä rakennetaan toimivaa ehkäisevää päihdetyötä

Mistä hyvä yhteistyö ja vankka ehkäisevä päihdetyö sitten rakentuvat? Yksi kulmakivistä on monialaisuuteen panostaminen.

Järjestöille on tärkeää, että ne voivat yhdessä edistää teemoja, jotka ovat keskeisiä ja jotka yhdistävät eri toimijoita. EPT-verkostossa on tälle työlle pitkät perinteet. Jatkuvasti kasvava verkosto saa virtaa järjestöjen välisestä kanssakäymisestä, ideoinnista ja yhteisestä työstä. Ei ole sattumaa, että Tipatonta tammikuuta on vietetty vuodesta 1942 ja että Ehkäisevän päihdetyön viikko täyttää tänä vuonna 100 vuotta. Tähän on tarvittu järjestöyhteistyötä, vapaaehtoisten työpanosta sekä aimo annos kiinnostusta hyvinvoinnin edistämiseen.

Kuntien ehkäisevän päihdetyön monialaisuus on kirjattu lakiin. Kuntien tulee tehdä yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa, mutta ehkäisevän päihdetyön tulee näkyä kaikessa kunnan toiminnassa. Tähän suuntaan on jo menty monessa kunnassa. Hyviä esimerkkejä ovat mm. urheiluseuroille annettaviin avustuksiin liitettävä päihteettömyyden ehto tai vaatimus siitä, että pelikenttien reunoilla ei sauhua tupakka eivätkä nuuskapurkit näy. Kunnissa on kehitetty myös rakenteita turvaamaan monimuotoisuutta. Kuntien moniammatillisissa ryhmissä edustuksia on sosiaali- ja terveys- sekä opetus- ja kasvatussektoreiden lisäksi kulttuuri- ja liikuntatoimella, nuorisotoimella, poliisilla, seurakunnilla ja järjestöillä sekä yhä useammin yrittäjillä.

Alueellinen yhteistyö, jossa tärkeä rooli on Aluehallinnolla, on Suomessa erityisen monipuolista. Alueelliset PAKKA-verkostot ovat malliesimerkki siitä, mihin voidaan päästä, kun tehdään ehkäisevää päihdetyötä yhdessä. Verkostoissa on mukana myös elinkeinosektori, joka tuo oman näkökulmansa yhteiseen pöytään. PAKKA-verkostoissa tehdään esimerkiksi yhteisiä kampanjoita alkoholin välittämisen kitkemiseksi, tehdään ostokokeita ikärajavalvonnan seuraamiseksi sekä sovitaan yhteisistä pelisäännöistä. Usein myös palkitaan erityisen hyvää työtä tekeviä toimijoita, kuten kauppoja ja kioskeja.

Yllä olevat hyvät esimerkit ehkäisevästä päihdetyöstä ja sen monimuotoisuudesta ovat vain pieni osa siitä kaikesta, jota ehkäisevän päihdetyön piirissä tehdään hyvinvoinnin edistämiseksi. On hienoa huomata, että uusi strategia vahvistaa näitä toimia ja että strategian katse suuntaa vankasti tulevaisuuteen. Strategia tulee löytämään paikkansa monimuotoisuuden ja reflektiivisyyden ansiosta, ja sen toteuttamista vahvistavat eri teemoihin pureutuvat ohjelmat ja linjaukset. On myös hienoa, että strategia linkittyy tiiviisti muiden ministeriöiden ohjelmiin.   

Ehkäisevän päihdetyön järjestöjen puolesta haluan kiittää erinomaisesta työstä strategian tekijöitä ja koko ministeriötä sekä ministeri Kiurua, joka on puheissaan ja toiminnassaan osoittanut, että on tärkeää panostaa päihteiden käytöstä johtuviin hyvinvoinnin vajeisiin yhteiskunnassamme sekä ennaltaehkäistä hyvinvointivajeiden syntymistä.

Ulla Siimes

EPT-verkoston puheenjohtaja
Toiminnanjohtaja, Suomen Vanhempainliitto ry

Blogi perustuu Ulla Siimeksen puheenvuoroon päihdestrategian julkistamistilaisuudessa 9.4.2021.

Lue Päihde- ja riippuvuusstrategia (2021-2030) täältä: Päihde- ja riippuvuusstrategia. Yhteiset suuntaviivat vuoteen 2030 – Valto (valtioneuvosto.fi)

Lue Ehkäisevän päihdetyön toimintaohjelma täältä: Ehkäisevän päihdetyön toimintaohjelma. Väliarviointi ja jatkossa tehostettavat toimet vuoteen 2025 – Valto (valtioneuvosto.fi)