Blogi: Huumekuolemien ehkäisyyn on tartuttava ripeästi

Jokainen huumekuolema on turha ja aiheuttaa valtavasti inhimillistä kärsimystä. Keinoja muuttaa tilannetta on, nyt vain tarvitaan päätöksiä.

Huumeiden käyttö ja kokeilu ovat lisääntyneet viime vuosina ja etenkin huumekuolemien järkyttävä määrä on ollut tapetilla niin mediassa kuin eri keskusteluissa. Kaikki ovat yhtä mieltä siitä, että huumekuolemia ei tulisi olla lainkaan. Jokainen kuolema on turha. Kyseessä on aina jonkun lapsi, vanhempi, sisar, kaveri, ystävä tai työkaveri. Kuolemiin liittyvä inhimillinen kärsimys koskettaa ja vaikuttaa laajasti.

Huumeiden käyttö on kasvanut tasaisesti lähes koko 2000-luvun, etenkin kannabiksen käyttö ja kokeilu ovat yleistyneet. Erityisen huolestuttavaa on alle 25-vuotiaiden huumekuolemien kasvu.

Hyvä uutinen on se, että huumekuolemien ehkäisyyn löytyy keinoja. Nyt tarvitaan toimia näiden toteuttamiseksi. THL:n Huumekuolemien ehkäisyn asiantuntijaryhmä (HEAR) on listannut kokoelman keinoja:

1. Opioidikorvaushoidon saatavuuden parantaminen, nopea hoitoon pääsy ja hoidon jatkuvuuden varmistaminen sekä muiden päihdepalveluiden kehittäminen.
2. Valvottujen käyttötilojen kokeilu.
3. Kattava huumeiden käyttäjien terveysneuvonta, sen kynnyksettömyys ja tarpeenmukaisuus.
4. Naloksonin saatavuuden parantaminen sekä opioideja käyttäville että opioideja käyttäviä ihmisiä kohtaaville sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ammattilaisille. Lisäksi asiantuntijaryhmä suosittelee kotiin vietävän naloksonin ja siihen liittyvän ensiapukoulutuksen pilotointia. (Naloksoni on vasta-aine opioidien, kuten esimerkiksi heroiinin tai morfiinin, yliannostukseen).
5. Huumeita käyttävien ihmisten ja viranomaisten keskinäisen luottamuksen vahvistaminen, jotta avun hälyttämisen esteet vähenisivät.
6. Tiedottaminen ja kampanjointi eri kohderyhmille.
7. Yhteistyö poliisin kanssa ja poliisin valmiuksien vahvistaminen kohdata päihteitä käyttäviä ihmisiä.
8. Huumeita käyttäviin ihmisiin kohdistuvan negatiivisen leiman vähentäminen.

Tutustu listauksen tarkempiin perusteluihin!

Keinoista suurin osa on ns. haittoja vähentäviä toimia, joita tarvitaan huumeita käyttävien henkilöiden toimintakyvyn ja terveyden parantamiseksi. Huumeita käyttävien kohtaamisissa tulee kertoa myös palveluista sekä mahdollisuudesta pitkäkestoisempaan hoitoon ja vieroittautumiseen kokonaan.

Kuten joku on todennut, menehtyneitä ihmisiä on mahdotonta enää ohjata hoitoon, joten haittoja vähentävää politiikkaa tarvitaan kuntouttavien hoitojen rinnalle. Tätä tarvitaan akuutisti.

Ehkäisevä työ kannattaa, resursoidaan siihen
On kustannuksiltaan edullisempaa, inhimillisempää, kestävämpää ja kaikin puolin helpompaa panostaa haittojen ehkäisyyn kuin niiden korjaamiseen. Ehkäisevä päihdetyö on lakisääteistä toimintaa, jonka järjestämisestä ovat vastuussa hyvinvointialueet sekä kunnat. Kunnissa ja hyvinvointialueilla työskentelee ammattitaitoista henkilöstöä, jotka tekevät joko tiedostaen tai tiedostamattaan ehkäisevää päihdetyötä kohtaamalla ihmisiä.

Ei kuitenkaan riitä, että yksittäiset ammattilaiset tekevät ehkäisevää päihdetyötä. Tarvitaan jatkuvaa, pitkäjänteistä toimintaa, jossa mukana ja työn kohteena ovat lapset ja nuoret, heidän huoltajansa sekä ammattilaiset (sote-ammattilaiset, opettajat, valmentajat, nuorisotyöntekijät, ym.). Lisäksi apuna, suunnittelussa ja toteuttamisessa ovat kymmenet ehkäisevän päihdetyön järjestöt eri puolella Suomea.

Jotta voimme jatkossa tukea ajoissa huumausaineita kokeilleita henkilöitä, tarvitsemme asenteen muutosta. Huumeista pitää uskaltaa puhua ja ohjenuoraksi tulee ottaa neutraali, stigmaa vähentävä ja kunnioittava tapa. Tämä vaatii lisää resursseja: tavoite saavutetaan parhaiten kouluttamalla oppilas- ja opiskelijahuoltoa sekä sote- ja nuorisotyön ammattilaisia palvelujärjestelmästä ja siitä, kuinka ottaa huumeiden käyttö puheeksi sekä miten vähentää stigmaa.

Ihmistä ja elämää kunnioittava huumausainepolitiikka vaatii ratkaisuja. Me kaikki ansaitsemme yhdenvertaisen mahdollisuuden turvalliseen ja hyvään elämään. Sinulla, tuleva päättäjä, on kaikki mahdollisuudet vaikuttaa tähän.

Kim Kannussaari, EPT-verkoston asiantuntija