EPT-viikon blogi: Maahanmuuttaneet ihmiset mielenterveys- ja päihdepalveluissa

Maahanmuuttaneessa väestössä päihteiden käyttö on verrattain vähäisempää kuin koko väestössä yleisesti. Toisaalta maahantuloon liittyvät käännekohdat tai sen seuraukset, kuten trauma- ja syrjintäkokemukset, taloudelliset vaikeudet sekä sosiaalisen tuen puute voivat altistaa päihteiden ongelmalliselle käytölle. Päihteitä saatetaan käyttää myös erilaisten tunnetilojen, kuten stressin, tylsyyden tai epävarmuuden lievittämiseen. Tarvittavien tuki- tai hoitopalveluiden huono saavutettavuus voi lisätä tai vaikeuttaa ongelmia.

MoniSuomi-tutkimuksen tulosten mukaan maahanmuuttaneiden keskuudessa kannabiksen käyttö oli yleisintä 20–29-vuotiailla nuorilla. Yhteensä seitsemän prosenttia tästä ikäryhmästä oli käyttänyt kannabista viimeisen vuoden aikana. Käyttö oli yleisempää miehillä kuin naisilla. Näin oli myös alkoholin kohdalla. Kaikista ikäryhmään kuuluvista nuorista seitsemän prosenttia ilmoitti käyttävänsä alkoholia useammin kuin kerran viikossa. Miehistä alkoholia useammin kuin kerran viikossa käytti 19 prosenttia ja naisista kahdeksan prosenttia. MoniSuomi-tutkimuksen tulosten mukaan myös maahanmuttaneen väestön psyykkinen kuormittuneisuus oli lisääntynyt.

يعد تعاطي المخدرات بين المهاجرين، أقل مما هو عليه بين عامة السكان. ومع ذلك، فإن 19% من الرجال و8% من النساء يتعاطون الكحول أكثر من مرة واحدة في الأسبوع (المصدر: THL، Monisuomi-Tutkimus، 2023).

Lähes neljäsosa (23 prosenttia) heistä koki itsensä psyykkisesti kuormittuneeksi, kun vuonna 2018 vastaava osuus oli 17 prosenttia (Finmonik 2018). Lisäksi yli puolet maahanmuuttaneista arvioi saaneensa liian vähän mielenterveyspalveluita tarpeeseensa nähden. Mielenterveyden ongelmat, kuten masennus tai ahdistus, voivat osaltaan lisätä riskiä päihteiden ongelmalliselle käytölle, toisaalta masennus- ja ahdistusoireet voivat myös johtua haitallisesta päihteiden käytöstä.

23% من المهاجرين يعانون من ضغوط نفسية. ويقدر أكثر من واحد من كل اثنين أنهم تلقوا عددًا قليلاً جدًا من خدمات الصحة النفسية. (المصدر: THL، Monisuomi-Tutkimus، 2023)

Ihmisiin, joilla on mielenterveyden ongelmia tai päihderiippuvuus, yhdistyy yhä voimakkaita stigmoja eli kielteisiä mielikuvia ja stereotypioita. Stigmat ilmenevät esimerkiksi ennakkoluuloina, syyllistämisenä tai epäoikeudenmukaisena ja syrjivänä kohteluna. Ihmiseen voi myös kohdistua useampia stigmaa aiheuttavia ominaisuuksia yhtä aikaa.

غالبًا ما تكون هناك وصمة عار مرتبطة بالصحة النفسية وتعاطي المخدرات. يمكن أن يكون الخجل عائقًا أمام طلب العلاج

Stigmat vaikuttavat niiden kohteena olevaan ihmiseen ja tämän lähiyhteisöön eri tavoin: ne voivat heikentää terveyttä ja hyvinvointia, lisätä sosiaalista etäisyyttä toisiin ihmisiin ja myös hankaloittaa henkilön hoitoon pääsyä. Stigma ja siitä seuraava syrjintä voi johtaa myös hoidon keskeyttämiseen. Yksi stigman haitallisimmista seurauksista on ihmisen sisäistämä kielteinen mielikuva omasta itsestään. Tämä sisästetty stigma voi aiheuttaa voimakasta häpeää ja osattomuuden kokemuksen. Maahanmuuttaneiden ja ulkomaalaistaustaisten ihmisten kohdalla moninkertainen stigma voi pahimmillaan johtaa ulossulkemiseen sekä omasta yhteisöstä että suomalaisesta palvelujärjestelmästä.

Mielenterveys- ja päihdepalveluiden yhdenvertainen saatavuus ja saavutettavuus ja hoidon toteutuminen tulee taata kaikille väestöryhmille. Maahanmuuttaneiden terveyden edistämisessä on tärkeää huomioida yhdenvertaisuuskysymykset sekä kulttuurisensitiivinen työote eri palveluissa, joilla voidaan pyrkiä kunnioittavaan ja yksilöllisiä tarpeita huomioivaan kohtaamiseen asiakkaan ja ammattilaisen välillä. Lisäämällä yhdenvertaisuutta myös edistetään mielenterveyttä.

ويجب ضمان المساواة في الوصول إلى خدمات الصحة النفسية وتعاطي المخدرات للجميع. ومن المهم تعزيز النهج الذي يراعي الثقافة في مختلف الخدمات

Ihmisten väliset kohtaamiset ovat tehokas tapa edistää mielenterveyttä ja vähentää stigmaa ja syrjintää. Tämä edellyttää riittävää osaamista esimerkiksi mielenterveys- ja päihdeongelmista, stigman eri muodoista ja niiden vaikutuksesta ihmiseen.

Yhdenvertaisuuden edistämisessä ja stigman ja syrjinnän vastaisessa työssä on kyse ihmisten perus- ja ihmisoikeuksien turvaamisesta. Jokaisella ihmisellä on esimerkiksi oikeus riittäviin ja yhdenvertaisiin palveluihin ja hyvään elämään.

Stigma ja syrjintä – THL
PALOMA-osaamiskeskus – tukea pakolaistaustaisten mielenterveystyöhön – THL
Verkkokoulutus antirasismista ammattilaisille – THL
Kansallinen tutkimus ulkomailla syntyneiden terveydestä, hyvinvoinnista ja palveluista (MoniSuomi) – THL

Migrants, asylum seekers and refugees: an overview of the literature relating to drug use and access to services | www.emcdda.europa.eu
Maahanmuuttajien, pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden päihdeongelmiin vaikuttaminen – THL
Maahanmuuttaneiden mielenterveys – Maahanmuutto ja kulttuurinen moninaisuus – THL. – THL

Kirjoittajina:

Maiju Mikkonen, erikoissuunnittelija THL
Osaaminen: Yhdenvertainen viestintä

Lotta Mäkipää, projektisuunnittelija THL
Osaaminen: Yhdenvertaisuus ja väestötutkimukset

Arabiankieliset käännökset:

Malika Diouani

Koulutussuunnittelija, Hadiya-hanke, EHYT ry

Blogi on osa Ehkäisevän päihdetyön viikkoa, lue lisää: www.kysyminenkannattaa.fi

Tutustu Kampanjan muihin blogikirjoituksiin: EPT-viikon blogit – EPT-verkosto