Tulevaisuuden huumekuolemia voidaan vähentää panostamalla ehkäisevään päihdetyöhön

Keskiviikkona 31.8. vietettiin kansainvälistä huumekuolemien ehkäisyn päivää, Overdose Awareness Day:tä. Päivän tarkoituksena on puhua huumekuolemista ilman niihin usein liittyvää stigmaa.

Tilastokeskuksen tuoreimman kuolemansyytilaston mukaan vuonna 2020 huumeisiin kuoli Suomessa 258 ihmistä, kun vuonna 2010 vastaava luku oli 156. Huumeisiin kuolleiden ikärakenteessakin on tapahtunut muutos, kun nuorten huumekuolemat ovat olleet kasvussa.

Suomessa on herätty siihen, että tilanteen on muututtava. THL julkaisi keväällä seitsemän kohdan mallin, jossa on kuvailtu keinoja huumekuolemien vähentämiseksi. Mediassa huumausaineista on puhuttu yhä laajemmin, ensin niihin liittyvistä oheisilmiöistä, sitten käyttöhuoneiden perustamisesta ja lainsäädännön muuttamisesta ja parhaillaan käydään keskustelua huumeiden satunnaiskäytöstä esimerkiksi juhlimisen yhteydessä.

On hyvä, että huumeista puhutaan aikaisempaa avoimemmin ja että valtamediat ovat tarttuneet teemaan ja etsineet uusia näkökulmia. Puheenvuoroja tarvitaan ammattilaisilta, kokemusasiantuntijoilta, päihteitä käyttäviltä, läheisiltä sekä erilaisilta yhteisöiltä ja viranomaisilta.

Tällä hetkellä julkinen keskustelu huumeista ei kuitenkaan kata kaikkea teemaan liittyvää. Paljon on puhetta siitä, mitä tapahtuu, kun huumeet ovat jo ongelma. Puhutaan yliannostuksista, huumeisiin liittyvästä rikollisuudesta, neulojenvaihdosta ja haitoista muille. Samalla unohdetaan, mitä kaikkea olisi voitu tehdä ennen kuin ongelmat tulevat niin suuriksi, että niitä ratkaisemaan tarvitaan vahvaa sosiaalista tukea, pitkäaikaisia päihdepalveluita ja erityissairaanhoitoa.

Keskeistä olisi keskittyä ehkäisemään huumeiden käyttöä aikaisessa vaiheessa ja varmistaa, että ehkäisevää päihdetyötä tehdään laajasti eri ikäisten kanssa. Suomessa on tähän olemassa hyvät rakenteet, mutta vaikuttaa siltä, että työhön ei panosteta.

Jokaisessa kunnassa tulisi olla riittävästi resursseja ehkäisevään päihdetyöhön niin, että työtä koordinoi kunnassa vähintään yksi henkilö, joka on perehtynyt aiheeseen ja jolla on mandaatti tehdä yhteistyötä kunnan muiden toimijoiden kanssa. Hänen tulisi saada tarpeeksi ohjausta esimiehiltään, tukea kunnan johdolta ja voida suunnitelmallisetsi toteuttaa ja arvioida omaa työtänsä kuntalaisten hyväksi. Tukena tulisi olla ehkäisevän päihdetyön työryhmä sekä hallinnon tasolla ehkäisevästä päihdetyöstä vastaava toimielin.

Kuntien tueksi hyvinvointialueilla tulisi olla omat koordinaattorinsa, jotka voivat edistää alueellista yhteistyötä, ehkäisevän päihdetyön näkyvyyttä ja suunnitelmallisuutta sekä viedä ehkäisevän päihdetyön osaamista muihin sosiaali- ja terveystoimiin alueella.

Henkilöresurssien lisäksi tulisi kehittää ehkäisevän päihdetyön laajuutta. Eri ikäisten ihmisten kanssa tulisi puhua alkoholin, rahapelaamisen ja nikotiinituotteiden lisäksi huumausaineista ja lääkkeistä. Tulisi uskaltaa lähestyä aihetta eri näkökulmista, tehdä työtä pitkällä aikavälillä, ennakkoluulottomasti ja monipuolisesti.

Miten ehkäisevän päihdetyön edellytyksiä voitaisiin lisätä kunnissa ja alueilla, kun resursseja ei ole? Aivan aluksi tulee varmistaa, että ehkäisevä ajattelu näkyy strategiatasolla. Koko sote-uudistus on rakennettu niin, että kansalaiset saisivat apua yhdeltä taholta aikaisessa vaiheessa, eikä kalliita erityispalveluita tarvittaisi myöhemmin. Ehkäisevä päihdetyö noudattaa tässä täydellisesti hyvinvointialueiden toiminta-ajatusta.

Resurssien suuntaamiseen tarvitaan myös poliittista tahtoa ja ymmärrystä siitä, että ehkäisevä työ säästää pitkällä tähtäimellä rahaa ja vähentää inhimillistä kärsimystä. Lisäksi on tärkeää, että ehkäisevän päihdetyön osaajat tarttuvat toimeen, ja puhuvat oman osaamisalansa puolesta ja vaativat lisää resursseja ja käsipareja. Tukea voi saada muilta ammattilaisilta, lähikunnista, toisilta alueilta, järjestöiltä, THL:ltä ja esimerkiksi AVI:n koordinaattoreilta. Lopuksi on hyvä tarttua erilaisiin terveyden- ja hyvinvoinnin edistämisen kehittämishankkeisiin ja niiden avulla pyrkiä kehittämään ehkäisevää päihdetyötä.

Ehkäisevä päihdetyö on kustannustehokasta ja sitä voi kohdistaa laajoillekin ryhmille, samalla ehkäisevä työote on myös monimuotoista ja sitä voi kehittää sopimaan erityisryhmille ja eri alueille tarpeen mukaan. Hyödyntämällä ehkäisevän päihdetyön hyviä valtakunnallisia rakenteita, edistämällä ehkäisevää työtä hallinnollisesti, poliittisesti ja käytännön työn tasolla voidaan saada aikaan hyviä tuloksia ja ehkäistä päihdeongelmia hyvissä ajoin. Varhainen panostaminen vähentää pitkällä aikavälillä myös huumekuolemia.

Annika Eloranta, EPT-verkoston koordinaatioyksikön päällikkö

Kuuntele myös asiantuntijoidemme ajankohtaisia haastatteluja mediassa suomeksi ja ruotsiksi:

Mitä bilehuumeet oikeastaan ovat? Antaako nimitys väärän kuvan huumausaineista? Miksi huumeet kiinnostavat ja ketkä niitä tarkemmin ottaen käyttävät? Haastattelussa Selvin päin & Mimmit sijoittaa -mediasta podcastien juontaja ja some-vaikuttaja Hanna Tikander sekä asiantuntijamme Kim Kannussaari Radio Suomen Päivä.

International Overdose Awareness Day är en temadag, som vill lyfta fram narkotikaöverdoser och det stöd som närstående behöver. Lyssna på nätverkets sakkunniga Cilla Schroeders intervju på Radiovega.