Tipattoman katugallup: urheilua alkoholin tilalle
Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkosto toteutti katugallupin Tipaton tammikuu pop-up tapahtumassa Helsingin päärautatieaseman asema-aukiolla 2.1. Kävijöitä kahden tunnin tapahtumassa oli noin 400.
Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkosto toteutti katugallupin Tipaton tammikuu pop-up tapahtumassa Helsingin päärautatieaseman asema-aukiolla 2.1. Kävijöitä kahden tunnin tapahtumassa oli noin 400.
Kuukauden aikana on mahdollista kokea tipaton elämää kokemusten kautta. Aikamääritetyn tavoitteen sijaan voit tarkastella elämänlaadussa tapahtuvia positiivisia ja negatiivisia muutoksia.
Yli 40 prosenttia Tipatonta viettäneistä kertoi pitäneensä alkoholittoman kuukauden terveyssyistä. Moni Tipattoman viettäjä tunsi olonsa virkeämmäksi Tipattoman aikana. Osa koki myös nukkuneensa paremmin. Tulokset käyvät ilmi Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n Kantar TNS Oy:llä* teettämästä kyselystä.
Järjestämme heti tammikuun alkuun Tipaton pop-up tapahtuman Helsingin päärautatieaseman asema-aukiolla 2.1. klo 11.00-14.00. Tunnistat meidät EHYT ry:n pop-up teltasta, jossa jaamme maksutta kahvia ja kuumaa mehua ja kohtaamme ohikulkijoita ja keskustelemme tulevasta vuodesta, unelmista ja jaamme tietenkin ILMAISIA ÄMPÄREITÄ!
Tiesitkö, että monet kokevat nukkuvansa Tipattomalla paremmin? Tiedätkö, millaiset tekijät vaikuttavat unen laatuun tai millaisia ovat unettomuuden talousvaikutukset? Miten alkoholinkäyttö vaikuttaa unenlaatuun? Ota selvää Tipattoman hyvät unet -webinaarissa!
Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkosto valitsi A-Kiltojen Liiton toiminnanjohtaja Yrmy Ikosen puheenjohtajakseen järjestöjohtajien kokouksessa 29.11. Puheenjohtaja edustaa EPT-verkostoa ja edistää järjestöjen yhteistoimintaa ja päihdetyötä niin, että ehkäisevän päihdetyön aiheet vahvistuvat yhteiskunnassa.
Vitsi, mikä bileilta kaupungilla! Valomerkin saapuessa on aika hiipiä kotia kohti. Nakkikioskin jono on jäätävä. Ei hätää, kotona pyöräytän makkaraperunat. Ranskikset kera makkaroiden ovat nopsasti valmistumassa. Odotellessa sängylle tuijottamaan Netflixiä.
”Kun naispuolinen päihteidenkäyttäjä uskaltautuu pyytämään apua, se on vaikuttava osoitus siitä, miten potkittu ja usein hyvinkin systemaattisesti yksin jätetty ihminen päättää vielä kerran luottaa elämään. Se on se hetki, kun naiserityistä lähestymistapaa tarvitaan”, kertoo kokemusasiantuntija Metta Sävikari.
Jokainen meistä tietää miehen ja naisen konkreettisista eroista, mutta kaikki eivät kuitenkaan ole tietoisia
naisten pöyristyttävän huonosta asemasta sillä kentällä, jossa päihteet poraa kaapit
paikoilleen. Siellä ainoa käypä valuutta on armoton voima, ja heikomman asemaan jäänyt
putoaa auttamatta läpi sekä yhteiskunnan riittämättömistä tukitoimista että “omiensa”
muodostamasta yhteisöstä.
Voimassaolevan lainsäädännön mukaan hyvinvointialueen vastuulla on toteuttaa ihmisen tarvitsemat palvelut niin, että ne muodostavat yhteneväisen kokonaisuuden muun henkilön tarvitsevan hoidon kanssa. Tämä ei kuitenkaan käytännössä juurikaan toteudu.
Vaikka kaksoisdiagnoosilla viitataan kahteen erilliseen ongelmaan, kysymys on paljon vaikeammasta kolmannesta ongelmasta, joka muodostuu, kun vaikeat mielenterveys- ja päihdeongelmat yhdistyvät ongelmien punaisessa ytimessä ja sulatusuunissa 1 + 1 = 3.
Enligt lagen har patienter med dubbeldiagnos och deras närstående rätt att få vård samtidigt för både missbruk och symptom på psykisk ohälsa. I stället för att erbjuda hjälp för båda vårdas först ofta missbruksrelaterade symptomen.