Eduskuntavaalit 2019

Alkoholi ja lainsäädäntö #lapsivaikutukset

Poliittisten päätösten ja lakien toimeenpanon tulee lisätä ihmisten terveyttä ja hyvinvointia ja vähentää ihmisryhmien välistä eriarvoisuutta ja terveyseroja. Uusi alkoholilaki lisää alkoholin saatavuutta, mikä lisää sosiaalisia ja taloudellisia haittoja muun muassa perheissä, yhteisöissä ja erilaisissa palveluissa sosiaalipalveluista järjestyksenvalvontaan.

Alkoholihaitat kohdistuvat erityisesti niihin väestöryhmiin, joiden terveys ja hyvinvointi on muutenkin muuta väestöä heikompaa, sekä heihin, joita nykyinen järjestelmä ei tavoita. Heikoimmassa asemassa olevista ryhmistä erityistä suojelua haitoilta tarvitsevat lapset ja nuoret. Tiedetään, että alkoholinkäytön varhainen aloittaminen on erityisen vahingollista. Alkoholinkäytön aloitusikää nostamalla voidaan merkittävästi parantaa suomalaisten hyvinvointia ja terveyttä. Lapsilla ja nuorilla on oikeus turvalliseen ympäristöön ja kasvua ja kehitystä tukevaan yhteisöön.

• Alkoholilakiin liittyvien päätösten vaikutuksia eri väestöryhmien hyvinvointiin ja terveyteen on arvioitava ennakkoon ja seurattava systemaattisesti
• Nykyisen alkoholilain lapsivaikutuksia on seurattava erityisen tarkasti
• Alkoholin saatavuutta on rajoitettava
• Alkoholin mainontaa tulee edelleen tiukentaa mielikuvamainonnan ja tuotesijoittelun osalta

Huumeet ja lainsäädäntö #huumausainepolitiikka

Viimeisin laajempi huumausainestrategia on laadittu 1997. Hallituksen hyväksymä strategia ratkaisi aikanaan useita ongelmia ja edisti eri toimijoiden välistä vuoropuhelua. Tämän jälkeen on laadittu tiiviimpiä valtioneuvoston periaatepäätöksiä. Viime vuosina huumeiden, erityisesti kannabiksen käyttö on lisääntynyt ja nuorten huumausaineisiin liittyvät asenteet ovat lieventyneet. Dekriminalisaatiosta keskustellaan aktiivisesti.

Terveyshaittojen ohella huumeiden käytöstä aiheutuvat haitat liittyvät stigmaan eli häpeäleimaan. Terveydenhuollon asiakkaan ei ole välttämättä helppoa kertoa huumeiden käytöstä, jos hän pelkää, että se vaikuttaa tarkoituksenmukaisen hoidon ja tuen saamiseen.

Suomessa huumausaineiden käyttörikos on rikoslaissa. Nykyinen lainsäädäntö sisältää mahdollisen riskin, että kannabiksen käyttö tai kokeilu hankaloittaa nuoren myöhempää opintoihin pääsyä tai niiden loppuun saattamista. Asiasta ei kuitenkaan ole ajantasaista tietoa.

Muun muassa käyttöhuoneiden puolesta on tehty aloitteita. Lainsäädännön tulee mahdollistaa haittoja vähentävän työn joustava kehittäminen.

• Suomen huumausainestrategia on uudistettava laaja-alaisena yhteistyönä eri viranomaisten, asiantuntijoiden, järjestöjen ja käyttäjien kesken
• Lainsäädäntöä on uudistettava niin, että uudet haittojen vähentämisen toimet ja niiden kehittäminen ja kokeilu mahdollistuvat (esimerkiksi käyttöhuone)
• Käyttörikosmerkinnän vaikutukset erityisesti nuorten elämään on selvitettävä tarkasti
• On selvitettävä mitä huumausaineen käyttörikoksesta luopuminen tarkoittaisi lainsäädännön ja erilaisten rekisterimerkintöjen kokonaisuudessa. Nykyisten käytäntöjen haitat ja hyödyt eri sektoreiden näkökulmasta on arvioitava laajasti.
• Lainsäädännön vaikutukset lapsiin ja nuoriin on erityisesti huomioitava.

Tupakka ja lainsäädäntö #savutonsuomi

Suomi on ensimmäisenä maana maailmassa kirjannut lakiin tavoitteeksi tupakoinnin lopettamisen vuoteen 2040 mennessä. Uuteen, vuonna 2016 voimaan tulleeseen tupakkalakiin hyväksyttiin tavoitteeksi nikotiiniton Suomi vuoteen 2030 mennessä.

Uusi tupakkalaki ei ole onnistunut vähentämään nuuskan maahantuontia. Tupakkalain myötä nuuskan maahantuonnin sallittu painorajoitus aleni 1 500 grammasta 1 000 grammaan. Samalla luovuttiin rasiamääräisestä rajoituksesta, joka vanhassa tupakkalaissa oli 30 rasiaa. Rasiarajoituksen poistuminen on tehnyt mahdolliseksi tuoda nuuskaa kevyesti pakatuissa rasioissa aiempaa enemmän.

Jotta nikotiiniton Suomi 2030 on mahdollinen:

• Tupakkalain tavoitteen saavuttamiseen panostetaan tupakka- ja nikotiinipolitiikan kehittämistyöryhmän ehdotuksien mukaisesti.
• Tupakkatuotteiden pakkaukset on muutettava tuotemerkittömiksi
• ​Nuuskan maahantuontirajoja on tiukennettava

Ehkäisevä päihdetyö #hyvinvointi

Ehkäisevällä päihdetyöllä ehkäistään ja vähennetään alkoholin riskikäyttöä, nikotiinituotteiden ja huumausaineiden käyttöä sekä haitallista rahapelaamista ja niistä aiheutuvia haittoja. Ehkäisevä päihdetyö kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja. Alkoholin riskikäyttö yhdessä tupakoinnin kanssa selittää lähes kaksi kolmasosaa väestöryhmien välisistä terveyseroista.

Ehkäisevän päihdetyön järjestämistä koskevan lain (523/2015, 4§) mukaan sosiaali- ja terveysministeriö johtaa ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ohjaa ja kehittää ehkäisevää päihdetyötä kansallisesti. Maakunta tulee jatkossa huolehtimaan nykyisin aluehallintovirastoille kuuluvasta ehkäisevän päihdetyön alueellisesta ohjauksesta ja tuesta kunnille sekä lisäksi ehkäisevästä päihdetyöstä ehkäisevissä ja korjaavissa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa.

• Osana haittoja ehkäisevää ja vähentävää politiikkaa on turvattava ehkäisevän päihdetyön rakenteet ja työn tuki kunnissa ja maakunnissa
• Pakka-toimintamallin laajamittaisen levittämisen tuki ja resursointi on turvattava

Pakka-toimintamalli on suomalainen sovellus päihdehaittoja ehkäisevälle paikalliselle yhteistyölle. Tavoitteena on vaikuttaa ihmisten elinympäristöön ja tukea lainsäädäntöä vaikuttamalla alkoholin, tupakan ja rahapelien kysyntään ja tarjontaan.  

Terveysperusteinen verouudistus #haittavero

Maailman terveysjärjestö (WHO) kehottaa jäsenmaitaan harkitsemaan ravinnon haittaverojen käyttöönottoa väestön ruokailutottumusten muuttamiseksi ja terveiden elintapojen tukemiseksi. Alkoholin kulutuksen ja tupakoinnin vähentäminen, lihavuuden ehkäisy, terveellinen ravinto sekä liikkumisen lisääminen lisäävät ihmisten terveyttä ja hyvinvointia. Poliittisten päätösten tulee olla sellaisia, että ihmisten on helppoa tehdä kestäviä valintoja.

• Valmistellaan ja otetaan käyttöön kansanterveysperustainen epäterveellisiin elintarvikkeisin (suolaan, sokeriin ja tyydyttyneeseen rasvaan) perustuva haittavero
• Alkoholi- ja tupakkaveronkorotuksia on jatkettava
• 5,5 % alkoholiverotuotoista tulee ohjata ehkäisevään ja haittoja vähentävään työhön

Terveydenhuollon maksut ja lainsäädäntö #terveydenhuolto

Suomen perustuslain mukaan julkisen vallan on turvattava jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä. Palvelumaksut kasautuvat paljon palveluita tarvitseville. He ovat usein työttömiä, päihdeongelmaisia, pitkäaikaissairaita ja eläkeläisiä. Alihoitaminen on isompi ongelma kuin niin sanottu ylihoito. Perusterveydenhuollon asiakasmaksuista luopumalla voidaan varmistaa pienituloisten taloudellinen selviytyminen ja tarpeenmukaisten palvelujen saanti.

• Perusterveydenhuollon on oltava maksutonta
• Maakuntien asiakasmaksukäytäntöjä ja niiden vaikutuksia on seurattava ja tarvittaessa tarkennettava asiakasmaksulainsäädäntöä, mikäli maksut estävät ihmisten palveluihin ja hoitoon pääsyn sekä syventävät ihmisten taloudellisia ongelmia

Rahapelit ja lainsäädäntö #rahapelaaminen

Rahapelihaittoja ehkäisevään ja vähentävään työhön vaikuttavat tällä hetkellä monet muutokset: riskipelaamisen kasvu, pelivalikoimaa monipuolistava teknologian kehitys, kasvava kilpailu globaaleilla rahapelimarkkinoilla, rahapelijärjestelmän muutokset, rahapeliongelman heikko tunnistaminen ja näkymättömyys palvelujärjestelmässä sekä palvelujärjestelmän uudistaminen.

Rahapelihaittojen ehkäisyä ja vähentämistä varten on toteutettava hallituksen hyväksymä kansallinen ohjelma. Arpajaislain 52 pykälän tulkintaa tulee laventaa niin, että se mahdollistaa rahapelihaittojen ehkäisyn ja hoidon sekä näiden kehittämisen ja tutkimuksen rahoittamisen. Uudessa arpajaislaissa tulee varmistaa peliyhtiölle kertyvän pelikäyttäytymistä koskevan datan käyttö haittojen seurannassa, tutkimuksessa ja rahapelien haitallisuuden arvioinnissa.

Arpajaislain uudistuksen etenemisestä on huolehdittava, ellei se tapahdu tämän vaalikauden aikana.