Sote-järjestöihin kohdistuvat leikkaukset heikentävät merkittävällä tavalla yhteiskunnan toimintakykyä ja vakautta
Kansalaisjärjestöt ovat suuri voimavara yhteiskunnassamme. Järjestöt kohtaavat ja auttavat kaikkein heikoimmassa asemassa olevia kansalaisia. Monelle järjestöt ovat ensimmäinen tai jopa ainoa paikka, josta pitkään toivottu apu, kuunteleva korva tai yksinäisyyttä lievittävä lähiyhteisö on löytynyt. Julkisen sektorin omat toimet eivät ole aina riittävät, mikä näkyy järjestöjen kohtaamien ihmisten määrässä. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen rahoituksen leikkaaminen valtakunnallisesti tai paikallisesti on pois tästä työstä.
Järjestöjen hyvästä työstä ja venymiskyvystä huolimatta niiden rahoitus on uhattuna. Koronan takia monia toimintoja on jouduttu perumaan, uudelleenjärjestelemään tai lykkäämään samaan aikaan, kun eri asiakasryhmien avuntarve on kasvanut. Järjestöt ovat sinnikkäästi vastanneet tarpeisiin omaksumalla nopeasti uusia toimintatapoja ja siirtämällä palveluita verkkoon sekä lisäämällä etänä tehtävää kohtaamistyötä. Näin on turvattu ihmisten hyvinvointia sekä toimintakykyä ja merkittävällä tavalla tuettu julkisen sektorin toimintaa.
Järjestöt kohtaavat ja auttavat kaikkein heikoimmassa asemassa olevia kansalaisia. Monelle järjestöt ovat ensimmäinen tai jopa ainoa paikka, josta pitkään toivottu apu, kuunteleva korva tai yksinäisyyttä lievittävä lähiyhteisö on löytynyt. Julkisen sektorin omat toimet eivät ole näiden henkilöiden kohdalla riittävät, mikä näkyy järjestöjen kohtaamien ihmisten määrässä.
Ehkäisevä päihdetyö tuo säästöjä toimimalla ennakoivasti
Järjestöjen tekemällä ehkäisevällä päihdetyöllä ehkäistään päihdehaittoja, nostetaan kynnystä päihteiden käytön aloittamiseen ja autetaan niitä, joiden päihteiden käyttö tai rahapelaaminen on riskialtista. Tällä työllä saavutetaan valtavia yhteiskunnallisia säästöjä, sillä päihteiden käytön aiheuttamat ongelmat ovat monen muun yhteiskunnallisen ongelman juurisyy. Ehkäisevä työ on aina kustannustehokkaampaa, kuin jo syntyneiden ongelmien paikkaaminen.
Hallitusohjelmassa päihdehaittojen vähentäminen sekä huoli päihteiden käytöstä näkyy monessa kohdassa, ja Suomen ensimmäinen kansallinen päihde- ja riippuvuusstrategia valmistui 2021. Kunnilla on ehkäisevästä työstä suuri vastuu, mutta kuntien kyky resursoida ehkäisevään päihdetyöhön on pieni. Niinpä lakiin ehkäisevän työn järjestämisestä (523/2015) on kirjattu yhteistyövelvollisuus kuntien ja järjestöjen välillä. Samoja velvollisuuksia on tulossa hyvinvointialueille, joiden tulee myös edistää ehkäisevää päihdetyötä sote-palveluissa. Järjestöjen toiminnan supistaminen vaikuttaa vahvasti myös kuntien ja muun julkisen sektorin kykyyn vähentää päihdehaittoja yhteiskunnassa, mikä ei ole linjassa hallitusohjelman kanssa.
Järjestöt työskentelevät lähellä kansalaisten arkea. Niiden toiminnoissa näkyvät usein ensimmäisinä erilaisia yhteiskunnallisia muutoksia koskevat hiljaiset signaalit, joista järjestöt pystyvät informoimaan viranomaisia nopeasti. Historia on myös osoittanut, että järjestöt pystyvät aloittamaan ja kehittämään nopeasti työtä, joka vastaa kansalaisten tarpeisiin ilman liian korkeaa kynnystä tai byrokratiaa. Koko suomalaisen hyvinvointimallin ja hyvinvointiyhteiskunnan peruskivenä on pidetty kansalaisjärjestöjen ja viranomaisten toimivaa yhteistyötä ja kumppanuutta.
Järjestöjen tekemällä ehkäisevällä päihdetyöllä ehkäistään päihdehaittoja, nostetaan kynnystä päihteiden käytön aloittamiseen ja autetaan niitä, joiden päihteiden käyttö tai rahapelaaminen on riskialtista. Ehkäisevä työ on aina kustannustehokkaampaa, kuin jo syntyneiden ongelmien paikkaaminen.
Kuvassa: Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkoston vuosi 2021
Miksi ehkäisevä päihdetyö on tärkeää?
- Päihdeongelmat ovat kasvaneet etenkin heillä, joille päihteiden käytön hallinta oli haastavaa jo ennen koronaepidemiaa. Poikkeusolot ja niistä johtuvat lomautukset, työttömyys, arjen rutiinien muutokset sekä huoli ja stressi näkyvät yhteiskunnassa päihteiden käytön lisääntymisenä.
- Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan huhti-toukokuun vaihteessa vuonna 2021 kunnista 29 prosenttia ilmoitti, että päihde- ja mielenterveyspalveluiden tarve oli kasvanut. 42 prosenttia kunnista arvioi päihteiden käytön lisääntyneen.
- Päihdeneuvontapuhelimeen tulleiden puheluiden määrä kasvoi maalis-toukokuussa 2021 15 prosenttia verrattuna edellisvuoteen.
Lähteet: EHYT ry ry ja Sosiaali- ja terveyesministeriö STM
Päihdehaitat näkyvät yhteiskunnassa
- Uusimman tutkimuksen (THL 2022) mukaan alkoholin myynti elintarvikeliikkeissä kasvoi 2018, kun taas Alkon myymälöissä se väheni ja anniskelupaikoissa pysyi samana kuin edellisvuonna.
- Juomatapatutkimuksen (2016) mukaan vähintään 13 prosenttia väestöstä käyttää alkoholia siinä määrin, että heillä on kohonnut pitkäaikaisten terveyshaittojen riski. Tämä vastaa yli 560 000:ta suomalaista. Noin 1 200 000 suomalaista on kokenut joskus humalahaittoja, kuten tapaturmia tai riitoja.
- Arvion mukaan noin 70 000 lasta elää Suomessa perheissä, joissa toisella tai molemmalla vanhemmalla on vakava päihdeongelma.
- Vuonna 2016 tehdyssä kyselytutkimuksessa kolmasosa suomalaisista ilmoitti pelänneensä edeltäneen vuoden aikana päihtyneitä julkisilla paikoilla. Naisista lähes puolet kertoi pelänneensä päihtyneitä julkisilla paikoilla ja miehistä noin viidesosa.
- Alkoholiin liittyvät kuolemat ovat 2000-luvulla olleet suomalaisten työikäisten miesten ja naisten keskeisimpiä kuolemansyitä. Rattijuopumustapauksissa on viimeisen kolmen vuoden aikana kuollut keskimäärin 50 ja loukkaantunut 540 henkilöä vuosittain.
- Huumemyrkytyskuolemat ovat kasvussa ja niiden määrä ylittää Suomessa selvästi Euroopan keskiarvon. Pohjoismaisessa vertaikussa Suomi sijoittuu keskivaiheille.
- Huumeiden alaisena ajamisen määrä on jo ohittanut muut rattijuopumustapaukset.
- Arviolta noin 15-17 prosenttia suomalaisista tupakoi päivittäin. Tupakanpoltosta kertyy yhteiskunnalle joka vuosi noin 1,5 miljardin euron suuruiset haittakustannukset.
Lähteet: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL, Liikenneturva ja Päihdelinkki
Miksi sosiaali- ja terveysjärjestöjen rahoitus tulee pitää ennallaan?
- Sote-järjestöissä toimii noin 500 000 vapaaehtoista ja 260 000 vertaistukijaa sekä 50 000 ammattilaista.
- Avustuksien ja rahoituksen avulla järjestöissä tuetaan ihmisten jaksamista, ehkäistään syrjäytymistä, pidetään huolta niistä, joihin muu apu ei yllä sekä tarjotaan mahdollisuuksia yhteisöllisyyteen. Järjestöt pitävät huolta heikommista, kuulevat hiljaisia signaaleja, edistävät kansalaisten mahdollisuuksia tulla kuulluksi sekä ehkäisevät palvelujärjestelmän ylikuormittumista ja esimerkiksi koronakriisin hoitokustannusten kohoamista.
- Järjestöissä tehdään paljon sellaista kehittämistyötä, jota esimerkiksi kunnissa ei ole mahdollista tehdä. Järjestöillä on esimerkiksi auttavia puhelimia, kummitoimintaa, kotiin tuotavia palveluita, palveluihin ohjaamista ja paljon muuta toimintaa, joka on uniikkia ja tehokkaasti kohderyhmänsä tarpeisiin vastaavaa.
- Järjestöillä on vahva rooli hyvinvoinnin lisääjänä. Järjestöt on mainittu kumppaneina esimerkiksi tulilla hyvinvointialueille, uudessa Päihde- ja riippuvuusstrategiassa, Mielenterveysstrategiassa sekä Ehkäisevän päihdetyön toimintaohjelmassa. Hallitusohjelmassa päihdehaittojen ehkäisy on näkyvässä roolissa.
Lähteet: SOSTE ry