Ei tippa tapa?

Darravapaa-yhteisön Katri Ylinen kertoi Tipattoman etkoilla juuri ennen kampanjan alkua, että tipaton tammikuu voi olla erityisen tärkeä kaikille, jotka miettivät millaista elämä olisi ilman alkoholia. Itse olen erinäisistä syistä ollut tipattomalla jo pidempään. Mietit ehkä miksi? Kuten sanoin, erinäisistä syistä, mutta en lähde sitä tällä kertaa sen enempää avaamaan, mutta Tipattomalla kaikilla on mahdollisuus kokeilla alkoholittomuutta, tekemättä mitään lopullista päätöstä asiasta.

Vaikka eihän kuukausi oikeastaan riitä mihinkään, ja moni jatkaakin holittomuutta vielä helmikuulle. Toisaalta kuukausikin voi olla hyvä kokeilu, tavoitteena ei välttämättä tarvitse olla alkoholin käytön lopettaminen, vaan oman alkoholin käytön pohtiminen ja pienien muutosten tekeminen.

Ylinen pohti myös yhteiskuntamme alkoholikeskeisyyttä. Olemme tottuneet yhdistämään hauskanpidon ja koko vapaa-ajan alkoholiin. Myös Darravapaan Laura Wathén haluaa ravistella normeja. Hän kertoo nauttivansa juhlahumusta, mutta ei enää kaipaa siihen alkoholia. Kirkko- ja kaupunki -lehden haastattelussa hän toteaa että juomisen voi lopettaa kuka vaan, eikä sen taustalla edes tarvitse olla minkään tason ongelmaa tai erityistä syytä.

Yliselle kesäkuu 2019 oli käännekohta, jolloin hän oppi, että karaokessa voi laulaa ja tanssilattialla viihtyä hyvin ilman alkoholiakin. Päihde ei enää ole se, mikä määrittelee mitä hän pystyy tekemään.

Holittomuuden hyviä puolia on Ylisen mukaan ehdottomasti se, että seuraavana päivänä ei kaduta eikä ole darraa. Suomalaiset eivät kuitenkaan tutkimusten mukaan tunnu katuvan alkoholinkäyttöään, vaikka seuraukset siitä eivät olisikaan aina niin kivoja. Itseasiassa alkoholinkäyttö on niin vahva normi, että tuota normia rikkova saa selitellä miksi ei käytä alkoholia, tai syitä saatetaan toden teolla pohtia. Entä oletko pohtinut kuinka paljon muut vaikuttavat alkoholinkäyttöösi? Päättävätkö muut puolestasi?

Kuten tällä Syöpäjärjestöjen tekemällä videolla, usein ollaan huolissaan siitä mitä muut ajattelevat. Syyt juomattomuuteen voivat kuitenkin olla moninaisemmat, kuin mitä usein tullaan edes ajatelleeksi. Aiheesta on kirjoittanut myös Maaret Kallio blogissaan. Lue myös Bueno Talk -sivulta aiheesta: Salainen tehtävä: Alkoholittoman oluen tilaaminen – BuenoTalk.

Alkoholinormatiivisuudesta uuteen normaaliin ja trendiksi

Olipa syy alkoholittomuuteen minulla, sinulla tai muilla mikä tahansa, Tipaton-kampanja niin kuin Darravapaa-yhteisökin rohkaisee kyseenalaistamaan alkoholinormatiivisuutta. Ei ole normaalia, että ihmisiä ihan pelottaa juhlapäivien lähestyminen ja sosiaalinen painostaminen, jota eri tilanteissa tapahtuu. Annetaan siis jokaisen tehdä omat ratkaisunsa niin arjessa kuin juhlassakin.

Miten sitten päästä arjen yläpuolelle ilman alkoholia? Ylisen mielestä tähän auttavat esimerkiksi musiikki ja ystävien tapaaminen. Varmasti keinoja on muitakin. Tipaton-kampanjalla pyritään tuomaan esiin myös muunlaisia tapoja rentoutumiseen ja hauskanpitoon. Ylinenkin tuumaa, että yhteisöllistä alkoholitonta tekemistä kaipaa moni.

Tipaton kuukausi voi toimia sysäyksenä uudenlaisille tavoille ja tottumuksille. Yhteiskunnassamme onkin havaittavissa muutosta sober curious -trendin myötä, sillä monet ovat kiinnostuneet hyvinvoinnista ja terveytensä edistämisestä eri keinoin. Erityisesti nuorten naisten parissa itsestä huolenpitäminen on noussut trendiksi, eikä alkoholinkäyttö sovi tähän kuvioon kovinkaan hyvin. Esimerkiksi unenlaatua seurataan tarkasti, ja siihen alkoholilla on paljon vaikutusta. MTV uutisissa kerrottiinkin, että Tipatonta kannattaa kokeilla, jos haluaa nukkua paremmin.

Vaikka raitistelu onkin noussut trendiksi, niin silti suomalaisista vain noin 15% on täysin raittiita. Alkoholittomuus on Suomessa eurooppalaista keskitasoa, mutta keskeinen ongelma on runsas kertakulutus, eli humalajuominen. GDS-tutkimuksen mukaan Suomi ja Tanska sijoittuvat tässä jaetulle toiselle sijalle. Alkoholiongelma onkin Suomessa yksi merkittävistä terveysuhkista yhteiskunnallisesti.

Osallistuin loppiaisena Twitterissä keskusteluhuoneeseen nimeltään ”Loppiaisillan huumaa”. Siellä joku kertoi, että hän juo vain humalahakuisesti, johon joku toinen totesi, että miksi muutenkaan kukaan joisi? Tämä ehkä kertoo jotakin suhteestamme alkoholiin. Tipattoman tammikuun suosio on kuitenkin kasvanut viime vuosina, joten ihmiset ovat alkaneet pohtia alkoholinkäyttöään.

Tutkimuksia alkoholinkäytöstä

Päihdelinkin tietopankin tilastotietojen mukaan suomalaisten juomatapoja tutkitaan kahdeksan vuoden välein kyselytutkimuksena tehtävällä juomatapatutkimuksella. Tällaisessa tutkimuksessa tulee ottaa huomioon, että kulutuksen määrä tulee aliarvioiduksi, paljon alkoholia käyttävät jättävät keskimääräistä useammin osallistumatta tutkimuksiin ja tutkimus ei kata mm. asunnottomia tai laitoksissa asuvaa väestöä.

Vähäisen riskin käyttäjiä kyseisessä tutkimuksessa vuonna 2016 oli 72 % ja kohtalaisen riskin käyttäjiä 8 % sekä korkean riskin käyttäjiä 5 %. Huomionarvoista on, että miehet kuluttavat noin kolme neljäsosaa kaikesta alkoholista. Alkoholin käytöstä kysytään myös vuosittaisissa laajemmin terveyskäyttäytymistä tutkivissa kyselyissä. FinSote-tutkimuksen tulosten mukaan vuonna 2018 miehistä 10 prosenttia ja naisista 14 prosenttia ilmoitti, että eivät ole käyttäneet alkoholia viimeisen 12 kuukauden aikana.

Nuorten terveystapatutkimuksessa taas on seurattu 12–18-vuotiaiden osalta mm. alkoholin käyttöä joka toinen vuosi tehtävällä kyselytutkimuksella.

Kyselyssä raittiiden nuorten osuus lisääntyi ja alkoholin käyttö väheni koko vuosituhannen ensimmäisen vuosikymmenen ajan aina vuoteen 2015 asti. Tämän jälkeen myönteinen kehityssuunta pysähtyi ja vuosien 2017–2019 välillä raittiiden osuus on pienentynyt 12–16-vuotiaiden keskuudessa. Ainoastaan 18-vuotiailla alkoholin käyttö oli vähentynyt vuosien 2017–2019 välillä.

Alkoholin käytöstä kysytään myös joka toinen vuosi tehtävässä kouluterveyskyselyssä. Vuoden 2019 kyselyssä tosi humalaan vähintään kerran kuukaudessa ilmoitti juovansa lukiolaisista 18 prosenttia ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijoista 27 prosenttia. Vuositasolla kulutus korostuu kesä-, heinä- ja joulukuussa eli loma- ja juhlakuukausina.

Vuosina 2015-2016 tehtiin ensimmäinen eurooppalainen juomatapakysely, johon osallistui 19 maata. Tutkimuksen mukaan Suomessa raittiiden osuus on Euroopan keskiarvon alapuolella. Muihin maihin verrattuna Suomessa ei käytetä alkoholia erityisen usein mutta suurempi kertakulutus on yleisempää kuin suurimmassa osassa maita. Suomi on monessa asiassa hyvä, mutta myös Euroopan kärkimaita erittäin suuren kertakulutuksen osalta, mikä on omiaan lisäämään monia alkoholin aiheuttamia haittoja.

Kansainväliseen GDS-kyselyyn ehdit vastata vielä helmikuun 14. päivä saakka. Kyselyllä kartoitetaan päihteiden käyttötottumuksia ja päihdepolitiikan vaikutuksia. Mahdollisimman laaja vastaajajoukko mahdollistaa luotettavammat tulokset ja autat samalla rakentamaan vastuullisempaa päihdepolitiikkaa.

Muusa Kostilainen, viestinnän asiantuntija, EPT-verkosto (EHYT ry)