Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkosto toteuttaa ehkäisevän päihdetyön toimintaohjelmaa sekä tukee päihdetyötä tekeviä järjestöjä sen toteuttamisessa

Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) johtaa valtakunnallisesti ehkäisevää päihdetyötä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos vastaa työn kansallisesta kehittämisestä ja ohjauksesta. Aluehallintoviranomaiset tukevat ja ohjaavat kuntien työtä sekä valvovat vastuullista alkoholin myyntiä ja anniskelua.

Valtakunnalliset ja alueelliset toimijat, THL, Valvira, Työterveyslaitos ja aluehallintovirastot sekä tulevaisuudessa itsehallintoalueet yhdessä järjestöjen kanssa tukevat kuntia. Seurantatieto, tietopaketit, materiaalit, ammattilaisseminaarit sekä yhdyshenkilötoiminta ja kuntiin ja alueille tehtävät vuorovaikutteiset ohjauskäynnit ovat esimerkkejä tarjottavasta tuesta.

Lue lisää ohjelmasta THL:n sivuilta.

Ehkäisevä päihdetyö pähkinänkuoressa

Ehkäisevällä päihdetyöllä halutaan edistää hyvinvointia ja terveyttä vähentämällä päihteiden käyttöä, ehkäisemällä päihdehaittoja päihteiden käytön aloittamista. Ehkäisevää työtä voidaan tehdä yksilöiden tai yhteisöjen kanssa tai se voi olla laajempaa, koko yhteiskunnan kattavaa työtä. Työtä voidaan myös kohdentaa erilaisille ihmisryhmille ja eri ikäisille ihmisille.

Ehkäisevällä päihdetyöllä

  • Kavennetaan terveys- ja hyvinvointieroja
  • Vahvistetaan ihmisten omaa toimintaa hyvinvoinnin parantamiseksi
  • Tuetaan yhdenvertaisuutta
  • Vähennetään päihteistä koituvia riskejä ja haittoja
  • Vähennetään korjaavan työn, kuten päihdehoidon tarvetta
  • Lisätään esimerkiksi alueellista kilpailukykyä ja säästetään resursseja sosiaali- ja terveyssektorilla

Ehkäisevä päihdetyö (EPT) on osa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä (HYTE) ja Suomessa työtä ohjaa laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä. Laki on ollut voimassa vuodesta 2015 ja lain mukaan ehkäisevän päihdetyön piiriin kuuluu alkoholi, tupakka, huumausaineet sekä muut päihtymiseen käytettävät aineet sekä rahapelaaminen.

Kuka työtä tekee?

Lain mukaan ehkäisevä päihdetyö kuuluu kuntien vastuulle, mutta hyvinvointialueiden toiminnan käynnistyessä myös niillä on rooli ehkäisevässä työssä. Kunnissa työ sijoittuu usein hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen alaisuuteen yhdessä esimerkiksi mielenterveyden edistämisen kanssa. Kunnilla on velvollisuus järjestää ehkäisevää työtä, mutta sitä voidaan organisoida monin eri tavoin. Parhaiten työtä voidaan tehdä silloin, kun sille on nimetty kunnassa vastuutyöntekijä, jolla on tarpeeksi työresursseja sekä sopiva budjetti.

Suomessa ehkäisevä työ kuuluu Sosiaali- ja terveysministeriölle ja sitä kehittää ja arvioi THL. Aluehallintovirastot tukevat kuntia ja hyvinvointialueita ehkäisevän päihdetyön kehittämisessä sekä valvovat lain toteutumista. Kunnat tekevät myös paljon yhteistyötä keskenään.

Lain mukaan kuntien tulee lisäksi tehdä yhteistyötä muiden viranomaisten ja järjestöjen kanssa. Yhteistyökumppaneita ovat esimerkiksi poliisi, lupavalvonta, oppilaitokset, seurakunnat, paikalliset anniskelupaikat, yritykset ja muut yhteisöt.

Järjestöt

Suomessa on useita ehkäisevää päihdetyötä tekeviä järjestöjä, jotka toimivat sekä valtakunnallisesti että alueellisesti. Järjestöt tuottavat tietoa, materiaaleja ja työkaluja ehkäisevään työhön, sekä toimivat päihdeasioissa asiantuntijoina. Järjestöt yhdistävät usein kansalais- ja vapaaehtoistoiminnan sekä asiantuntijatyön, ja tarjoavat kunnille ja hyvinvointialueille paljon yhteistyömahdollisuuksia esimerkiksi yhteisten hankkeiden muodossa.  Järjestöillä on lisäksi vertaistoimintaa sekä kokemusasiantuntijoita. Osa järjestöistä tarjoaa myös maksullisia palveluita ehkäisevän päihdetyön tueksi.

Ehkäisevään päihdetyöhön erikoistuneiden järjestöjen rinnalla toimii paljon järjestöjä, jotka edistävät terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta sekä tarjoavat päihteettömiä toimintamuotoja sekä vapaa-ajantoimintoja kansalaisille. Järjestöjen tuottama toiminta tukee suojaavia tekijöitä, kuten yhteisöllisyyttä, osallisuutta sekä terveitä elämäntapoja ja vähentää riskitekijöitä kuten yksinäisyyttä. Näillä toimilla järjestöt tukevat kuntien ja alueiden omaa ehkäisevää päihdetyötä ja ovat samalla hyviä yhteistyökumppaneita esimerkiksi eri kampanjoissa.

Järjestöjen kanssa tehtävässä yhteistyössä avainasemassa on hyvä viestintä, selkeät yhteistyörakenteet sekä avoin mieli. Järjestöt voivat usein julkisia toimijoita helpommin lähteä mukaan kehittämään uusia toimintamalleja, niillä on hyvät kontaktit kansalaisiin ja varsinkin erityisryhmiin, niillä on alueellista osaamista sekä monia valmiita yhteistyöverkostoja ja tiedotuskanavia päihdeteemoihin liittyen. Verkostoja, kuten Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkostoa, kannattaa myös hyödyntää, kun haluaa kuulla järjestökenttää laajasti päätöksenteossa.

Miten työtä tehdään?

Ehkäisevää päihdetyötä voi tehdä monella tapaa kohderyhmästä ja resursseista riippuen. Yleisesti on hyvä, että kohderyhmä on mukana työn suunnittelussa.

Esimerkkejä ehkäisevästä työstä

  • Viestintäkampanjat
    • Kampanjoiden avulla kerrotaan esimerkiksi päihteiden haitoista ja ohjataan ihmisiä vähentämään tai lopettamaan päihteiden käytön. Kampanjoiden avulla ihmiset saavat työkaluja oman terveytensä edistämiseen.
    • Kampanjat voivat olla paikallisia ja kohdennettuja tai valtakunnallisia ja suurelle joukolle tarkoitettuja. Kampanjat vaativat usein paljon viestintää, mainontaa yhteistyötä sekä resursseja.
    • Tunnettuja ehkäisevän työn kampanjoita ovat esimerkiksi Tipaton tammikuu, Anna lapselle raitis joulu ja Selvinpäin Kesään.
  • Päihdekasvatus
    • Päihdekasvatus perustuu siihen, että lasten ja nuorten kanssa puhutaan päihteistä ikätason mukaisesti. Menetelmiä on useita ja yleensä ne sisältävät vuorovaikutteista toimintaa kuten keskustelua ja erilaisia oppimistehtäviä. Myös perheitä tuetaan puhumaan lasten ja nuorten kanssa päihteistä.
    • Päihdekasvatuksen ei tule olla pelottelevaa, vaan vastavuoroista, oivaltavaa ja kuuntelevaa.
  • Puheeksiotto
    • Puheeksiotolla tarkoitetaan päihteistä puhumista esimerkiksi terveydenhoitajan vastaanotolla. Ammattilainen kysyy osana muuta työtään asiakkaalta päihteiden käytöstä ja rahapelaamisesta tarkoituksena mahdollistaa asiakkaalle hankalistakin asioista puhuminen. Mikäli tarvetta on, voidaan asiakas ohjata eteenpäin päihdepalveluiden piiriin.
    • Puheeksiottoa voi tehdä myös esimerkiksi nuorten kanssa nuorisotalolla, ikäihmisten kanssa kotihoidossa tai työntekijän kanssa työhöntulotarkastuksessa. Yksi menetelmä ei sovi kaikille kohderyhmille.
  • Saatavuuteen vaikuttaminen
    • Päihteiden saatavuuteen voidaan vaikuttaa poliittisin keinoin. Tällaisia, kaikille tuutuja keinoja, ovat esim. alkoholinkäytön, rahapelaamisen ja nikotiinituotteiden ikärajavalvonta, alkoholin ja tupakan maahantuontirajoitukset, anniskelupaikkojen lupavalvonta, vähittäismyynnin rajoitukset, kuten pakkauskoot ja myynnin aikarajoitukset jne. Myös päihteisiin liittyvät verot ja esimerkiksi poliisin valvonta ovat saatavuutta sääteleviä toimia.
    • Poliittisiin toimiin voidaan vaikuttaa esimerkiksi vaalien yhteydessä sekä jakamalla tietoa

Mistä löytyy lisätietoa?