EPT-viikon blogi: Laissa ei ole esteitä yhtäaikaisille päihde- ja mielenterveyspalveluille

Voimassaolevan lainsäädännön mukaan hyvinvointialueen vastuulla on toteuttaa ihmisen tarvitsemat palvelut niin, että ne muodostavat yhteneväisen kokonaisuuden muun henkilön tarvitsevan hoidon kanssa. Tämä ei kuitenkaan käytännössä juurikaan toteudu.

Lain mukaan sekä kaksoisdiagnoosipotilaalla että hänen läheisillään pitäisi olla oikeus saada tarvitsemaansa hoitoa sekä päihde- että mielenterveysoireiluun samanaikaisesti. Sen sijaan, että apua olisi tarjolla molempiin, usein ensin hoidetaan vain päihdeoireilua. Selityksenä tälle on se, että päihdeoireilun vähentyessä myös mieliala voi tasaantua ja mielenterveysoireilu vähentyä. Toisaalta niin kutsutut kaksoisdiagnoosit, joissa potilas kärsii päihteiden käytöstä riippumattomasta mielenterveyden häiriöstä ja päihdehäiriöstä samanaikaisesti.

Päihdehäiriötä kuvaillaan usein jäävuorena, josta ulospäin näkyvä ongelmallinen päihteiden käyttö on vain jäävuoren huippu. Pinnan alle ja muille näkymättömäksi jäävät taustatekijät ja niin kutsutut juurisyyt. Taustalla voi olla esimerkiksi kokemuksia kiusaamisesta, syrjinnästä, perheväkivallasta, digitaalisesta trollauksesta, hyväksikäytöstä, ylisukupolvisia haasteita, pelkoa epäonnistumisesta, kokemus ulkopuolisuudesta tai erilaisuudesta. Juurisyyt vaikuttavat päihde- ja mielenterveysoireilun alkamiseen ja esiintymiseen. Toipuminen ja kuntoutuminen on kestävää silloin, kun juurisyyt saadaan hoidettua.

Keväällä julkaistun väitöstutkimuksen mukaan alkoholia haitallisesti käyttävät ja samanaikaisesti masennuksesta kärsivät potilaat hyötyivät masennuksen hoitamisesta. Yhtäaikaisen hoidon tuloksena oli, että potilaiden masennusoireet vähenivät ja toimintakyky parani enemmän, kuin pelkkää päihdehoitoa saaneilla.

Laissa määritellään mm. Alle 23-vuotiaiden osalta, että mielenterveyspalveluihin hakeutuneen alaikäisen hoidon tarpeen arviointi on aloitettava kuuden viikon kuluessa. Hoito on aloitettava hoidon tarpeen arvioinnin päättymisestä kolmen kuukauden sisällä (Terveydenhuoltolaki, 53 §). Jopa lapset voivat joutua odottamaan kolme kuukautta hoitoon pääsyä, aikuisilla odotusaika voi venyä puoleen vuoteen. THL:n seurantatietojen mukaan lähes 20 000 ihmistä on jonottanut tai jonottamassa pääsyä psykiatriseen sairaanhoitoon tämän vuoden aikana. Vuonna 2022 mielenterveysdiagnooseja tehtiin THL:n mukaan 194 987 kappaletta.

Hoitojonot ovat pitkiä ja Orpon hallitusohjelmaan on kirjattu, että mielenterveyspalveluita parannetaan pikaisesti, ja että nuorten lisääntyneet mielenterveysongelmat vaativat määrätietoisia toimia. Konkreettisia kirjauksia tai ehdotuksia tilanteen parantamiseksi ei hallitusohjelmasta kuitenkaan juuri löydy.

Aikuisten osalta päihde- ja mielenterveystyö määritellään sosiaali- ja terveydenhuoltolaissa. Lisäksi sosiaalihuoltolakiin on kirjattu mm. velvoite tarjota matalan kynnyksen päiväkeskustoimintaa päihteitä ongelmallisesti käyttäville ja toteuttaa ehkäisevää päihde- ja mielenterveystyötä (7 b §).

Mielenterveyspalveluista säädetään (27 §), että hyvinvointialueen vastuulla on turvata mielenterveyden hoitoa saavalle potilaalle hänen tarvitsemansa palvelut. Mielenterveystyö on toteutettava niin, että se muodostaa ehjän kokonaisuuden muiden hoitomuotojen kanssa. Lisäksi terveydenhuollolle kuuluu yksilön ja tämän lähipiirin psykososiaalinen tuki.

Päihdepalveluista terveydenhuoltolaissa (28 §) säädetään, että hyvinvointialueen tulee turvata mm. päihdehäiriöiden ehkäisy, tutkimus, hoito ja kuntoutus monimuotoisina palveluina. Hoitoa on tarjottava yksilön ja hänen lähipiirinsä tarpeiden perusteella. Päihdehoito on toteutettava niin, että se muodostaa toimivan kokonaisuuden yhdessä muiden sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa. Samat kirjaukset löytyvät myös sosiaalihuoltolaista. Yhtäaikaisista päihde- ja mielenterveyspalveluista laissa ei kuitenkaan säädetä.

Palveluverkostomme ja siihen liittyvä lainsäädäntö on varsin kattava – muttei aukoton. Hyvinvointialueiden käynnistettyä toimintansa päihde- ja mielenterveystyötä koskevaa lainsäädäntöä uusittiin. Palveluiden lainsäädäntö siirrettiin suureksi osaksi terveydenhuollon ja sosiaalihuollon lainsäädäntöä.

Lakiin on kirjattu, että palveluita tulee tarjota asiakkaan tarpeen mukaisesti, mikä toteutuu vain harvoin. Erikoissairaanhoidon hoidon tarpeen arviointiin tulee nykyisen hoitotakuun mukaisesti päästä kolmessa viikossa, mikä voi olla heikossa asemassa olevalle käsittämättömän pitkä aika. Arviointi saa kestää korkeintaan kolme kuukautta. Päihde- ja mielenterveyshäiriöstä kärsivien potilaiden toimintakyky on usein oleellisesti heikentynyt, eikä heillä todennäköisesti ole kykyä tai tietoa vaatia palveluita. Palvelujen saavutettavuutta tulisi edelleen parantaa.

Yhtäaikaiset päihde- ja mielenterveyshäiriöt ovat yleisiä, Päihdelinkin mukaan alkoholia ongelmallisesti käyttävistä arvioidusti jopa 40 % kärsii päihteiden käytöstä riippumattomasta mielenterveyden häiriöstä ja huumeita käyttävistä yli 50 %. Lisäksi n. 30 % mielenterveyden häiriöstä kärsivillä esiintyy ongelmallista päihteiden käyttöä. Lainsäädännössä ei sinänsä ole esteitä yhtäaikaiselle päihde- ja mielenterveystyölle, mutta silti päihdehäiriöstä kärsivä jää usein ilman tarvitsemaansa psykososiaalista tukea ja mielenterveyshoitoa. Kelan tuoreen tutkimuksen mukaan esimerkiksi masennuksen hoito ennen työkyvyttömyyseläkettä on puutteellista. Jopa 76 % asiakkaista on saanut masennuksen hoitoon pelkästään masennuslääkkeitä, 10 % ei ole saanut mitään tukea ja ainoastaan 12 % on tarjottu psykoterapiaa lääkityksen lisäksi.

Lähteet:

Psykiatrinen erikoissairaanhoito alueittain – THL kuutio- ja tiivistekäyttöliittymä
https://sampo.thl.fi/pivot/prod/fi/eshjono/psyk2hva/fact_eshjono_psyk2hva
Sosiaalihuoltolaki 1301/2014 – Ajantasainen lainsäädäntö – FINLEX ®
Terveydenhuoltolaki 1326/2010 – Ajantasainen lainsäädäntö – FINLEX ®
Luoto, K. 2023, Improving Care for Patients with Dual Disorders : Depression and co-occurring alcohol use, Tampereen Yliopisto
Samanaikainen päihde- ja mielenterveyden häiriö | Päihdelinkki.fi (paihdelinkki.fi)
Tutkimus: Masennuksen hoito on puutteellista ennen Kelan työkyvyttömyyseläkkeen hakemista | Tietoa Kelasta | Kela

Kirjoittajat:

EPT-verkoston koordinaatioyksikkö

Ida Virta,
viestinnän asiantuntija
EPT-verkoston koordinaatioyksikkö
ida.virta@ehyt.fi

Maaret Väkinen,
viestinnän asiantuntija
EPT-verkoston koordinaatioyksikkö
maaret.vakinen@ehyt.fi

&
Cilla Schroeder, (käännöstyö ruotsiksi)
asiantuntija
EPT-verkoston koordinaatioyksikkö
cilla.schroeder@ehyt.fi

Blogi on osa Ehkäisevän päihdetyön viikkoa, lue lisää: www.kysyminenkannattaa.fi

Tutustu Kampanjan muihin blogikirjoituksiin: EPT-viikon blogit – EPT-verkosto