EPT-viikon blogi: Tupakoinnin lopettaminen on mahdollista

Päihde- ja mielenterveyskuntoutujat tupakoivat usein runsaasti, mutta he myös ilmoittavat tutkimuksissa haluavansa lopettaa. Tupakka- ja nikotiiniriippuvuus voi olla vahva ja sosiaali- ja terveydenhuollon tuki on siksi erityisen tärkeä. Tupakointi ja muiden nikotiinituotteiden käyttö kannattaa ottaa puheeksi ja tarjota tukea lopettamiseen. Myös vertainen, joka on itse onnistunut lopettamaan tupakoinnin, voi olla tärkeä apu lopettamisprosessissa.

Tupakointi on yleistä päihde- ja mielenterveyspotilailla ja merkittävin fyysistä sairastavuutta aiheuttava tekijä. Masennusdiagnoosin saaneista 30–45 % tupakoi ja skitsofreniaa sairastavista 45–85 % kun väestötutkimuksissa suomalaisista miehistä vain 12 % ja naisista 11 % tupakoi. Alkoholiriippuvaisista 61 % ja huumeongelmallisista 73 % tupakoi ja päihteitä käyttävillä tupakointi lisää heidän muutenkin korkeampaa riskiä vakavaan sairastumiseen. Voi käydä niin, että vaikka pääsisi eroon päihdeongelmasta päihteitä käyttäneet henkilöt kuolevat ennenaikaisesti tupakoinnin aiheuttamiin sairauksiin. Tupakkariippuvuutta ja riippuvuutta muista päihteistä, kuten alkoholista kannattaa tutkimustiedon mukaan hoitaa samanaikaisesti koska aineet toimivat vuorovaikutuksessa keskushermostossa. Lopettamista tukee myös mahdollisen mielenterveysongelman tunnistaminen ja hoitaminen samanaikaisesti.

Vangit uskovat pystyvänsä lopettaman

Myös vankiloissa tupakointi on hyvin tavallista. Äskettäin julkaistun Vankien terveys ja hyvinvointi 2023 raportin mukaan naisvangeista päivittäin tupakoi 85 % ja miesvangeista 69 %. Päivittäin tupakoivista 20 % tupakoi yli 20 savuketta päivässä. Päivittäinen tai satunnainen nuuskaaminen oli myös vangeilla huomattavasti yleisempää kuin väestöllä keskimäärin. Myös passiivinen tupakointi oli tutkimuksen mukaan yleistä vankilaympäristössä. Miehistä 20 % ja naisista 12 % ilmoittivat, että olivat altistuneet tupakansavulle sellissään.

Myös vangeilla oli kuitenkin selvästi halukkuutta lopettamiseen (miehet 7,5 ja naiset 6,2 skaalalla 1–10) ja he olivat myös kohtalaisen luottavaisia (miehet 6,5 ja naiset 5,6 skaalalla 1–10) siihen, että onnistuisivat lopettamisyrityksessään niin halutessaan. Tupakka- ja nikotiinivieroituskäytäntöjen kehittäminen vankiterveydenhuollossa on tullut erityisen ajankohtaiseksi vankeuslain ja tutkintavankeuslain säännösmuutosten myötä tänä syksynä (4.9.2023). Tupakointi kiellettiin vankiloiden sisätiloissa ja tupakointi on suljetuissa vankiloissa sallittu vain ulkoilun aikana, pääsääntöisesti kerran päivässä. Samalla vangeille on tarjottava tukea lopettamiseen, jos he niin haluavat. Vankiterveydenhuolto onkin ottanut käyttöön uuden ohjeen tupakka- ja nikotiinituotteiden lopettamisen tukeen ja vangeille on tarjolla nikotiinikorvaushoitoa ja ryhmämuotoista lopettamisen tukea.

Uusien nikotiinituotteiden käyttö lisääntyy

Vaikka väestötutkimukset näyttävät, että tupakointi on viime vuosina vähentynyt nuuskan käyttö ja uusien nikotiinituotteiden kuten sähkösavukkeiden ja nikotiinipussien käyttö kuitenkin lisääntyy, erityisesti nuorilla. Nämä tuotteet sisältävät usein paljon nikotiinia ja eivät siksi sovi tupakoinnin lopettamisen tueksi. Vaikka pääsisi tuotteilla eroon tupakoinnista, on vaarana, että nikotiiniriippuvuus vahvistuu ja jää koukkuun uuteen nikotiinituotteeseen. Tupakoinnin lopettamiseen tulisi siksi käyttää vain lääkelain piiriin kuuluvia nikotiinikorvaushoitotuotteita tai reseptilääkkeitä. Parhaan tuloksen saamiseksi näidenkin tuotteiden käyttö kannattaa yhdistää ryhmämuotoiseen tai yksilötukeen kasvokkain tai verkon välityksellä. Hyviä lopettamisen tuen materiaaleja sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten käyttöön, että lopettajalle löytyy Filha ry:n verkkosivuilta (www.filha.fi/tupakka).

Sovitut käytännöt, tuki ja motivaatio

Filha ry hallinnoi vuosina 2017–2018 hanketta, jossa edistettiin mielenterveys- ja päihdekuntoutujien terveyttä 11 silloisessa sairaanhoitopiirissä tuottamalla kohderyhmälle sopivia tupakka- ja nikotiinituotteiden lopettamisen puitteita, joihin sisältyi niin terveydenhuollon, päihdepalvelujen kuin järjestöjen tarjoama tuki lopettajalle. Hankkeessa saatiin hyviä tuloksia systemaattisella lähestymistavalla jossa perustettiin moniammatillisia alueellisia savuttomuustyöryhmiä, koulutettiin terveydenhuollon ammattilaisia ja vertaistukijoita ja kehitettiin kirjaamiskäytäntöjä sekä päihde- ja mielenterveyskuntoutujan palveluketjuja yhdessä sairaanhoitopiirien kanssa. Näiden hoitomallien juurruttamista olisi tarpeen jatkaa, jotta päihde- ja mielenterveyskuntoutujilla valtakunnallisesti olisi käytössä mahdollisimman hyvät tupakka- ja nikotiinivieroituksen palvelut.

Monella tupakointi on jatkunut pitkään ja lopettamisyrityksiäkin voi olla takana useampia. Usko siihen, että onnistuu lopettamaan voi olla koetuksella. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisilla on velvollisuus tukea lopettamisprosessissa ja luoda uskoa siihen, että lopettaminen on mahdollista. Kukaan ei ole toivoton tapaus, yksi vertaistukija, joka on itse onnistuneesti lopettanut, muistuttaa. Se ei tarkoita sitä, että lopettaminen olisi helppoa, mutta oikeanlaisella tuella ja omalla motivaatiolla kaikilla on mahdollisuus onnistua.

Kirjoittaja:

Patrick Sandström,
Keuhkoterveysjärjestö Filha ry:n erityisasiantuntija

Aiheeseen liittyvää lukemista:

1. Eskelinen S, Niemi M, Niemelä S, Vasankari T. Mielenterveys- ja päihdepotilaiden tupakoinnin lopettamisen tukeminen. Duodecim 2020;136(1):69–77.
2. Heloma A, Korhonen T, Patja K, Salminen O, Winell K (toim.). Tupakka- ja nikotiiniriippuvuus. Kustannusyhtiö Duodecim 2022.
3. Koskinen H, Virtanen S. Tupakkatilasto 2022. Tilastoraportti 58/2023. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
4. Rautanen M, Harald K, Tyni S (toim.). Vankien terveys ja hyvinvointi 2023. Raportti 7/2023. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
5. Tupakka- ja nikotiiniriippuvuuden ehkäisy ja hoito. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Yleislääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2018 (viitattu 26.10.2023). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi.

Blogi on osa Ehkäisevän päihdetyön viikkoa, lue lisää: www.kysyminenkannattaa.fi

Tutustu Kampanjan muihin blogikirjoituksiin: EPT-viikon blogit – EPT-verkosto