EPT-viikon blogi: Vastaus kaksoisdiagnoosipotilaiden huutoon

Kaksoisdiagnoosipotilailla (2dg) tarkoitetaan henkilöitä, joilla on vähintään yksi vaikea psykiatrinen häiriö sekä alkoholin, päihdyttävien ja/tai huumaavien aineiden väärinkäyttöä. Tämä tekee 2dg-potlaista yhden yhteiskuntamme haastavimmista ja haavoittuvimmista potilasryhmistä. Vaikka kaksoisdiagnoosilla viitataan kahteen erilliseen ongelmaan, kysymys on paljon vaikeammasta kolmannesta ongelmasta, joka muodostuu, kun vaikeat mielenterveys- ja päihdeongelmat yhdistyvät ongelmien punaisessa ytimessä ja sulatusuunissa 1 + 1 = 3.

Psykiatrisella hoidetaan mielenterveysongelmia ja päihdepolilla päihdeongelmia. Omien roolien ja mukavuusalueiden ulkopuolelle ei haluta astua. Kun hoitotahojen jatkuva vuoropuhelu ja yhteistyö on vähäistä tai puuttuu, 2dg-potilaat voivat pudota hoitotahojen väliin ja jäädä ilman hoitoa. Kaksoisdiagnoosien hoito vaatii koulutusta, kokemusta, näkemystä ja erikoisosaamista sekä täysin omanlaistaan lähestymistapaa, vuorovaikutusta ja yhteistyötä. 2dg:n ongelmia tulee hoitaa kuin yhtä ja samaa ongelmaa, jossa ei ole yhtä ilman toista, eikä toista ilman kolmansia ongelmia.

Sairaus- ja hoitohistoria lyhyesti

Sain ensimmäisen psykiatrin arvion kaksisuuntaisen mielialahäiriön todennäköisyydestä vuonna 1986. Virallisen diagnoosin vaikeasta 1-tyypin kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä sain lukuisten vaiheiden ja vaikeuksien jälkeen vasta 2009. Olin 23-vuotta ilman psykiatrista hoitoa ja lääkitystä. Tämä johti moniin oheisongelmiin ja menetyksiin, kuten krooniseen unettomuuteen, lukuisiin psykooseihin, alkoholiriippuvuuteen, itsemurhayrityksiin, moniin osasto- ja katkaisuhoitoihin ja päihdekuntoutuksiin, yritystoimintani lopettamiseen, taloudellisiin ongelmiin, avioeroon…

Psykiatriselta päihdepolille

Kun avauduin psykiatrian poliklinikalla ja kerroin, että kärsin myös alkoholiongelmista, toivoin saavani apua kumpaankin ongelmaan. Lopputuloksena oli, että koko hoitovastuuni siirrettiin päihdepoliklinikalle. Kun astuin päihdepolin kynnyksen yli, muutuin sillä sekunnilla vaikeasta mielenterveyspotilaasta pelkäksi alkoholistiksi.

Kun psykiatrinen hoito ja lääkitys loppuivat, maniajaksot uusiutuivat. Ahdistus voimistui ja alkoholinkäyttö lisääntyi. Tämä johti kolmanteen vakavaan itsemurhayritykseen lääkkeiden rajulla yliannostuksella ja ambulanssilla Meilahden sairaalaan. Täältä jatkoin matkaa Hangonkadun katkolle odottamaan pääsyä Ridasjärven päihdehoitolaitokseen, jossa olin kaksi kuukautta.

Päihdekuntoutuksesta psykiatrisen hoidon ja lääkityksen piiriin

Ridasjärven kuntoutuspalveluiden esimies Timo Rautavuori oli ensimmäinen ammattilainen, joka kuunteli ja otti vakavasti puheeni kaksoisdiagnoosista ja siitä, kuinka yksi ongelma johtaa toiseen ja molemmat kumpaankin ongelmaan, ja miksi ongelmia on hoidettava samanaikaisesti.

Ratkaisuna hoitotahojen toiminnallinen yhteistyö

Ollessani Ridasjärvellä, pääsin takaisin psykiatrisen hoidon ja lääkityksen piiriin. Psykiatrini osoitti aitoa kiinnostusta kaksoisdiagnooseja kohtaan, jonka seurauksena onnistuin saattamaan hänet ja päihdepolin johtavan sosiaalityöntekijän kanssani saman pöydän ääreen. Laadin ja lähetin heille etukäteen selvityksen ongelmistani, jossa myös perustelin ongelmieni samanaikaisen hoidon tarpeeni. Tapaaminen toteutui laatimani esityksen mukaisesti.

Hoitotahot eivät voineet piiloutua omien rooliensa taakse. Näin hoitotahojen kokemus ja erikoisosaaminen yhdistyivät luontevasti kaikkien yhteiseksi hyödyksi. Kumpaakin ongelmaa käsiteltiin yhdessä rakentavassa yhteistyön hengessä, kuten pitääkin.

Näin säästettiin aikaa, vaivaa ja kustannuksia kaikilta osapuolilta. Ongelmien hoito yhdessä moniammatillisen työparin toimesta oli paljon tehokkaampaa ja vaikuttavampaa, kun ongelmien perinteinen hoito vanhan kaavan mukaan erikseen, eri paikoissa, eri aikoihin. Olen peräänkuuluttanut tätä hoitomuotoa jatkuvasti saamatta kannatusta. Toiminnallinen yhteistyö osapuolien välillä koetaan edelleen vaikeaksi. Yhteistyöhalu ja kyky, ja rohkeus astua omista suljetuista ”lokeroistaan” mukavuusalueiden ulkopuolelle tuntuu edelleen puuttuvan.

Suomen mielenterveys- ja päihdeongelmien liitto, Kaksoispiste

Perustin Kaksoispiste ryhmän Ridasjärvellä 3.9.2014 moniongelmaisille kaksoisdiagnoosipotilaille vastaukseksi 2dg-potilaiden huutoon paremmasta kohtelusta ja hoidosta ja jatkuvasta tiedonsaannista. Taustalla oli täydellinen turhautuminen saamaani huonoon kohteluun ja hoitoon.
Tarkoituksena on 2dg-potilaiden aseman, kohtelun ja hoidon parantaminen ja kehittäminen mielenterveys- ja päihdepalveluissa. Tavoitteena on myötävaikuttaa ongelmien samanaikaisen hoidon saatavuuden ja laadun parantamiseen psykiatrian- ja päihdepoliklinikoilla.

Kyseessä on Suomen ensimmäinen ja ainoa vertaisryhmä, tietolähde ja keskustelufoorumi moniongelmaisille kaksoisdiagnoosipotilaille ja heidän läheisilleen. Toiminta on uraauurtavaa. Ryhmässä on nyt 1 166 jäsentä (N 68 %, M 32 %), mukaan lukien noin 40 alan ammattilaista ja asiantuntijaa.
Mielenterveys- ja päihdepalveluille, järjestöille ja alan ammattilaisille tarjoamme avohoidon aktiivisen lisäresurssin, jossa ryhmän kokemustietoa ja näkemystä voidaan hyödyntää myös palveluiden, toiminnan ja erityisesti 2dg-hoidon kehittämisen ja järjestötoiminnan tukena.

Ryhmän perustajana ja ylläpitäjänä toimin ”ammattipotilaan” roolissa 2dg-potilaiden puolestapuhujana. Vastaan jatkuvasta tiedonhankinnasta, viestinnästä, tiedottamisesta ja teemallisista videoryhmätapaamisista. Olen antanut haastatteluita, kirjoittanut asiantuntija-artikkeleita ja käynyt puhumassa monissa alan tapahtumissa ja tilaisuuksissa.

Kaksoispiste: -ryhmän esittely ja liittymispyynnöt: https://facebook.com/groups/kaksoispiste
Tapausselostus: https://tomppa.mystrikingly.com/blog/tapaus-tomppa
Blogi: https://tomppa.mystrikingly.com/#_blog

Kirjoittaja:

Tom Merilahti
Ammattipotilas
Kaksoispiste
tom.merilahti@outlook.com

Blogi on osa Ehkäisevän päihdetyön viikkoa, lue lisää: www.kysyminenkannattaa.fi

Tutustu Kampanjan muihin blogikirjoituksiin: EPT-viikon blogit – EPT-verkosto