Kannabiksen käytöstä voi kysyä
Kannabis on suomalaisten eniten käyttämä huumausaine. Kannabiskeskustelu käy vilkkaana mediassa. Ehkäisevän päihdetyön viikolla Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkosto haluaa tuoda esiin kannabiksen käyttöön liittyviä riskejä sekä keinoja, joiden avulla aiheesta voi keskustella. Juuri nyt on hyvä hetki puhua vaikeastakin aiheesta.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan lähes neljäsosa 15–69 -vuotiaista suomalaisista on ilmoittanut kokeilleensa kannabista ainakin kerran elämässään. Viimeisen vuoden aikaista käyttöä tarkasteltaessa suurimmaksi kannabista käyttäneiden osuus nousi työttömien lisäksi opiskelijoilla ja naimattomilla henkilöillä. Sekä miehillä että naisilla ensikokeiluista 85–86 prosenttia on tehty yleensä 24 ikävuoteen mennessä.
Kannabistuotteiden markkinat ovat viime vuosina laajentuneet kansainvälisesti. Maailmalla tarjolla on esimerkiksi kannabiskeksejä, karkkeja ja olutta. Viihdeteollisuudessa kannabismyönteisyys näkyy niin somessa kuin leffoissakin. Mutta onko myönteinen kuva todenmukainen?
Kannabiksen pääasiallinen vaikutus on keskushermoston toiminnan heikkeneminen, keskushermostolama. Kannabis heikentää ajan, paikan, nopeuden ja etäisyyden arviointia ja aiheuttaa assosiaatioiden eli mielleyhtymien löyhtymistä. Nämä yhdessä koordinaatio- ja reaktiokyvyn sekä muistin heikkenemisen kanssa lisäävät onnettomuusriskiä, erityisesti liikenteessä.
Muita vaikutuksia ovat ääreisverenkierron vilkastuminen, sydämen tykytys (lyöntitiheys nousee 20–100 % perustasosta), silmän valkuaisten punoitus, silmien, nielun ja suun kuivuminen, huimaus, yskä ja ruokahalun lisääntyminen. Pitkäaikainen kannabiksen poltto aiheuttaa vastaavanlaisia vaikutuksia hengitysteissä kuin tupakointi. Säännöllinen käyttö aiheuttaa jatkuvaa yskää, pitkittynyttä keuhkoputkentulehdusta ja keuhkolaajentumaa.
Jos kaverin kannabiksen käyttö huolettaa, asia kannattaa ottaa rohkeasti puheeksi. Aiheesta voi kysyä esimerkiksi silloin, kun ollaan kahdestaan ja tilanne on rauhallinen. Apua ja neuvoja tilanteeseen voit kysyä muun muassa Irti Huumeista ry:n vertaistuki-chatista ja Päihde- tai Nuortenlinkistä. Auttavia tahoja on listattuna alempana tällä sivulla.
Ystävästä huolehtiminen on välittämistä.
Kirjoittaja: Mirka Vainikka, toiminnanjohtaja, Irti Huumeista ry
Lisätietoa, tukea ja apua
- Irti Huumeista ry:n suljetut vertaistukiryhmät Facebookissa: https://irtihuumeista.fi/laheisille/fb-vertaistukiryhmat-laheisille/
- MIELI Suomen Mielenterveys ry:n ja Suomen Punaisen Ristin ylläpitämä Sekasin-chat: https://sekasin247.fi/
Artikkeli: Koulu- ja opiskeluterveydenhuollolla on ilmoitusvelvollisuus jos nuori vaarantaa kehityksensä ja terveytensä
Koulu- ja opiskeluterveydenhuollolla, kuten monilla muillakin tahoilla, on velvollisuus tehdä lastensuojeluilmoitus, mikäli alaikäinen nuori vaarantaa kehityksensä ja terveytensä esimerkiksi huumeita käyttämällä.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ylilääkäri Marke Hietanen-Peltola kertoo, että käytännössä nuorten kanssa toimiva työntekijä arvioi tapauskohtaisesti tarvitseeko ilmoitus tehdä.
”Jos nuori kertoi joskus kokeilleensa kannabista, en itse koululääkärin työssäni heti tehnyt lastensuojeluilmoitusta vaan avasin keskustelun kannabiksen vaikutuksista ja kokeilun syistä. Useamman kokeilun ja satunnaisen käytön yhteydessä on tärkeää seurata tilannetta sopimalla uusia käyntejä koulu- tai opiskeluterveydenhuoltoon.”
Hietanen-Peltola jatkaa, että ilmoitus tehdään viimeistään silloin, jos käyttö on runsasta ja vaarantaa nuoren kehityksen ja terveyden, sekä etenkin jos tuntuu, ettei nuori enää hallitse käyttöä tai riippuvuus vaikuttaa hänen päätöksiinsä. Tällöin on luonnollisesti tärkeää ohjata nuori myös hoitoon.
Hietanen-Peltola painottaa yhteistä keskustelua nuoren kanssa ja muistuttaa, että koulu- ja opiskeluterveydenhuollolla on hyvät mahdollisuudet vaikuttaa, kunhan syntyy luottamus nuoren ja aikuisen välillä ja ongelmiin puututaan riittävän ajoissa.
Ilmoitus ei ole rangaistus
Ilmoitusvelvollisuus perustuu lastensuojelulakiin. Lastensuojelulain tarkoituksena on turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun.
Lastensuojelu herättää monenlaisia tunteita, myös pelkoja. Sen on kuitenkin tarkoitus olla auttava tukikanava lapselle ja nuorelle sekä heidän läheisilleen. Kyseessä ei ole rangaistus, vaan ilmoituksella halutaan varmistaa, että nuorella ja hänen lähiympäristöllään on kaikki kunnossa. Tavoitteena on, että nuori saa tarvitsemansa avun ja tuen.