Blogi: Kaikkien kaupunki. Siis ihan kaikkien.
Kaupunki kuuluu kaikille. Julkinen tila kuuluu kaikille. Jokainen meistä ansaitsee tulla kohdatuksi ystävällisesti. Kaikkien kaupunki -kampanjan tavoitteena on lisätä ymmärrystä katukuvassa esiintyvien häiriöiden taustatekijöistä ja etsiä ratkaisuja.
Kaupunki kuuluu kaikille. Julkinen tila kuuluu kaikille. Jokainen meistä ansaitsee tulla kohdatuksi ystävällisesti.
”Being black in the EU” -tutkimuksen (2018) mukaan Suomessa afrikkalaistaustaisista 63% on kokenut häirintää julkisissa tiloissa liikkuessaan. Vastaava osuus esimerkiksi Britanniassa on 20%. Useimmiten kyse on huutelusta, nimittelystä, vihamielisistä katseista ja eleistä. Joskus myös väkivallasta tai sen uhasta. Häirintää joutuvat kohtaamaan erityisesti maahanmuuttotaustaiset naiset ja lapset. Kaupunkitila, jossa häirintää esiintyy, on tavallisimmin pysäkki, parkkipaikka tai joukkoliikenneväline. Huutelija on valitettavan usein päihtyneessä tilassa. Alkoholi tunnetusti poistaa estoja ja heikentää kontrollia. Kaksi kolmesta väkivaltarikoksesta tehdään humalassa.
Häirintäkokemukset ovat uhrille pelottavia ja traumaattisia. Kun turvallisuuden tunne järkkyy, niin ihmisen psyykkinen hyvinvointi vääjäämättä kärsii. Elinpiiri kapenee, kun uhri alkaa vältellä turvattomaksi kokemiaan paikkoja. Kyse ei ole ainoastaan pimeistä puistoista. Pelon piste voi olla vaikkapa lähikauppa, paikallisbussi tai kotikatu kirkkaalla päivän valolla. Kaupunki näyttäytyy hyvin erilaisena eri ihmisille.
Vältä, väistä ja pyydä apua
Sosiaalisessa mediassa voi blokata ahdistelijan, mutta miten toimia reaalimaailmassa? Rauhallisuus, katsekontaktin välttäminen, tilanteesta poistuminen sekä kaikkinaisesta provokaatiosta pidättäytyminen ovat usein avaintekijöitä. Jos mahdollista apuun tulee hälyttää vartija tai bussissa kuljettaja. Liikennevälineiden seiniltä ja asemilta löytyy yleensä turvavalvomon puhelinnumero. Hätänumeroon (112) soittaminen lienee tärkein kaikista neuvoista. Ilmoittaminen kannattaa aina. Rikosuhripäivystys (riku.fi) tarjoaa tukea häirintää kohdanneille. Materiaalia löytyy useilla eri kielillä.
Sivullisen rooli tärkeämpi kuin moni arvaakaan
Luontevinta häirintätilanteessa on tietenkin pyytää apua kanssamatkustajilta tai ohikulkijoilta. Valitettavan usein sivulliset eivät tee mitään, vaikka näkevät esimerkiksi maahanmuuttotaustaiseen henkilöön kohdistuvaa häirintää. Puuttumisen kynnys on korkea. Pelätään, että tilanteeseen puuttumalla joudutaan itse vaaravyöhykkeeseen. Väliinmeno kysyy rohkeutta ja itsesuojeluvaisto ottaa ohjat. Tämän voi ymmärtää, mutta tilannetta ei koskaan pidä ohittaa. Sivullisten välinpitämättömyys vahvistaa aina uhrin häirinnän kokemusta. Ystävällinen tsemppaava katse on arvokas ja vähintä, mitä jokainen voi tilanteessa tehdä. Liikennevälineissä uhrilta voi myös kysyä, että haluaisiko hän tulla viereesi istumaan. Apua pitää hälyttää nopeasti.
Myös kiusaaja tarvitsee apua
Kaikkien kaupunki -kampanjan tavoitteena on lisätä ymmärrystä katukuvassa esiintyvien häiriöiden taustatekijöistä ja etsiä ratkaisuja. Valvonnan ja vartioinnin lisääminen ei yleensä tuo pysyvää muutosta. Asiaa tule tarkastella myös kiusaajan näkökulmasta. Päihdeongelmaisille tarvitaan lisää tukitoimia. Päihdehuollon ja -kuntoutuksen resurssit ovat riittämättömät. Ammattilaisten ja vapaaehtoisten jalkautumista kentälle kaivataan. Ennen kaikkea tarvitsemme empatiaa ja hyvää tahtoa. Ollaan ihmisiä toinen toisillemme.
Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkoston Kaikkien kaupunki- kampanja toteutetaan Tampereella 25.–29.10.2021. Hadiya-hanke nostaa rasistisen häirinnän teeman keskusteluun 29.10.2021 klo 15 alkaen Ratinan kauppakeskuksen yleisötapahtumassa (Vuolteenkatu 1, Tampere). Tervetuloa! https://www.ept-verkosto.fi/kaikkienkaupunki/
Kirjoittaja: Leena Sipinen, projektipäällikkö, Hadiya-hanke / EHYT ry