Ihmisiä kahvilla ja juttelemassa, kuvituskuva.

Kaveriporukan tapaamisesta Päihdepäivillä tuli perinne

Päihdepäivillä on jo vuosia kokoontunut kaveriporukka, joka koostuu pitkän linjan ehkäisevän päihdetyön asiantuntijoista. Eri puolella Suomea työskenteleville ystävyksille Päihdepäivät on tapahtuma, joka kokoaa säännöllisesti saman katon alle päivittämään uusimmat kuulumiset – ja kehittämään uusia yhteistyön paikkoja.

Päihdepäivillä on jo vuosia kokoontunut kaveriporukka, joka koostuu pitkän linjan ehkäisevän päihdetyön asiantuntijoista. Eri puolella Suomea työskenteleville ystävyksille Päihdepäivät on tapahtuma, joka kokoaa säännöllisesti saman katon alle päivittämään uusimmat kuulumiset – ja kehittämään uusia yhteistyön paikkoja.

Päihdepäiville kokoontuu vuosittain noin 1000 päihdealan ammattilaista kahden päivän koulutustapahtumaan.
”Päihdetyöhön ja -kysymyksiin orientoitunut yhteisö tapaa siellä oman alan tekijöitä ja oppii uutta. Samalla muodostuu uusia tuttavuuksia”, sanoo Järvenpään kaupungin johtava asiantuntija Tuomas Tenkanen.
Hän jatkaa, että ehkäisevää päihdetyötä tehdään usein yksin. Moni on oman organisaationsa ainoa EPT-asiantuntija. On voimaannuttavaa tavata saman alan ammattilaisia.

Seitsemän hengen kaveriporukkaan kuuluvat Tuomas Tenkasen lisäksi Satakunnan hyvinvointialueen mielenterveys- ja päihdepalvelujen vastuualuejohtaja Matti Järvinen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kehittämispäällikkö Jaana Markkula, Diakonia-ammattikorkeakoulun lehtori Sari Jylli, Sosiaali- ja terveysministeriön neuvotteleva virkamies Elina Kotovirta, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kehittämispäällikkö Minna Kesänen sekä Kanta-Hämeen hyvinvointialueen ehkäisevän päihdetyön koordinaattori Anna Kenni.


Ystävykset ovat tutustuneet toisiinsa vuosien aikana työn parissa. Tapaaminen Päihdepäivillä on ollut heille perinne jo kymmenisen vuotta.
”Kun tapaamme tällä porukalla, sitä huomaa, miten moni muukin suhtautuu ehkäisevään päihdetyöhön vakavasti ja jakaa samoja kipukysymyksiä tämän teeman äärellä”, Tenkanen kertoo.
Vuosien mittaan työnantajat ovat vaihtuneet ja ihmiset ovat muuttaneet eri paikkakunnille, mutta ystävyys on pysynyt.
”Päihdekysymykset ja halu tehdä humaania päihdepolitiikkaa ovat se yhdistävä tekijä. Meillä on kaikilla vähän eri koulutustausta, joten jokainen tuo myös omaa osaamistaan ja näkemystään.”
Matti Järvinen kertoo, että halu edistää ehkäisevän työn laatua on yhteinen kiinnostuksen kohde.
”Aina ei olla samaa mieltä, ja väitelty on monista asioista”, hän toteaa.
Se juuri taitaa olla myös Päihdepäivien yhteydessä toteutuvien tapaamisten suola.

Kaveriporukan tapaamisten lopputuloksena syntyy paitsi hauskoja muistoja, myös uusia ideoita ja toimintaa. Muun muassa Porissa, Lahdessa ja Kuopiossa järjestetyt valtakunnalliset Ehkäisevän työn päivät -tapahtumat ovat saaneet alkunsa yhteisestä ideoinnista.
Kaikki tekevät ehkäisevän päihdetyön rakenteiden parissa töitä omasta positiostaan käsin.
”Kohtaamisista saa ammatillisesti paljon ja siellä voi jakaa tietoa eri näkökulmista. Samalla saa ideoita omaan työhön”, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kehittämispäällikkö Jaana Markkula.
”Lisäksi, jos joku asia mietityttää, tietää aina jonkun, jolta kysyä.”

Päihdepäivien seminaareissa käsitellään ajankohtaisimpia aiheita päihdetyön kentältä ja vaihdetaan ajatuksia muun muassa päihdepolitiikasta ja uusista menetelmistä. Tuomas Tenkasen sanoin, Päihdepäivät antaa tietoa, haastaa ajattelua ja vahvistaa EPT-osaajuutta.
Ystäväporukan perinteisessä tapaamisessa seminaaripäivän jälkeen keskustelu jatkuu siitä, mitä Päihdepäivillä on juuri puhuttu. Miten me voisimme tarttua tähän? Miten asiaa pitäisi edistää?
Istutaan, nauretaan, puhutaan työstä ja henkilökohtaisistakin asioista.
Junaliput paluumatkalle on ostettu etukäteen, joten aikaa vuosittaiseen kuulumisten vaihtoon jää pari tuntia. Siinäkin ajassa ehtii paljon. Parhaimmillaan jopa ideoida yhteistä projektia työajan ulkopuolelle.
”Tekeillä on keskisuomalainen vitsikirja ruotsinkielellä”, joku paljastaa.