Mielipide: Hyvin resursoitu ehkäisevä päihdetyö ehkäisee Vaasanpuistikon kaltaisia haastavia tilanteita

Helsingin Sanomat on uutisoinut ahkerasti Helsingin Kallion Vaasanpuistikon tilanteesta. Alueella on ollut keväällä 2022 aikaisempaa rauhattomampaa ja päihteiden käyttö on ollut näkyvää. Alueen olosuhteisiin on reagoitu ja niihin on haettu ratkaisuja, mikä on hyvä asia. Tilanne on kuitenkin haasteellinen koko alueen yhteisölle, yrityksille, puhumattakaan henkilöistä, jotka päihteitä käyttävät.

Valvonnan lisäämisen ja akuutin tilanteen selvittämisen jälkeen tulee katsoa eteenpäin, jotta päihdehaittoja voitaisiin vähentää myös pitkällä tähtäimellä. Näistä keinoista on ollutkin hyviä avauksia, ja esimerkiksi valvottujen käyttötilojen perustamista on ehdotettu. (HS Mielipide 24.5.)

Palveluiden parantamisen lisäksi on panostettava myös varhaiseen puuttumiseen ja etenkin ehkäisevään työhön. Tähän onkin jo tartuttu esimerkiksi hallituksen nuorille kohdistetuilla määrärahoilla. Rahoituksella paikataan opetusvajetta ja tuetaan keskeyttäneiden ja keskeyttämisvaarassa olevien tietä takaisin koulutukseen. Lisäksi resursseja tullaan ohjaamaan kouluissa ja oppilaitoksissa tapahtuvaan nuorisotyöhön, harrastustoimintaan sekä lasten ja nuorten mielenterveyspalveluihin.

On kustannuksiltaan edullisempaa, inhimillisempää ja kestävämpää panostaa haittojen ehkäisyyn, kuin niiden korjaamiseen. Tästä on hyvänä esimerkkinä ehkäisevä päihdetyö, joka on lakisääteistä, kuntien vastuulla olevaa toimintaa. Kunnilla on paljon ammattitaitoista henkilöstöä, jotka tekevät joko tiedostaen tai osana muuta työtä ehkäisevää päihdetyötä kohtaamalla ihmisiä.

Ei kuitenkaan riitä, että yksittäiset ammattilaiset edistävät ehkäisevää työtä pistemäisesti, vaan tarvitaan jatkuvaa, läpi vuoden toistuvaa toimintaa, jossa mukana ovat lapset ja nuoret, heidän huoltajansa sekä ammattilaiset heidän ympärillään (esim. opettajat, valmentajat ja nuorisotyöntekijät).

Ehkäisevään päihdetyöhön ei tällä hetkellä panosteta riittävästi kaikissa kunnissa. Lain mukaan kuntien tulee nimetä toimielin vastaamaan ehkäisevästä päihdetyöstä, mutta sen lisäksi tarvittaisiin ehkäisevän päihdetyön ammattilainen, jolla on vastuu yön koordinoinnista kunnassa.

Lisäksi kouluihin, oppilaitoksiin tulisi resursoida enemmän aikuisten läsnäoloa. Onkin hyvä, että esim. nuorisotyötä on lähdetty viemään kouluihin ja oppilaitoksiin systemaattisemmin. Tarvitaan enemmän yhteisöllisyyttä, jotta saadaan kiinnekohtia, peilejä omalle kasvulle ja olemiselle, ilman päihteitä. Päihteet kyllä yhdistävät, jos muuta keinoa ei löydy.

Tarvitaan siis pitkäjänteistä, monipuolista, suunnitelmallista työtä ja kuntien tulisikin luoda selkeä strategia ehkäisevän päihdetyön toteuttamiseksi ja resursoida työ paremmin. Apuna sekä suunnittelussa, että toteuttamisessa ovat kymmenet ehkäisevän päihdetyön järjestöt eri puolella Suomea.  

Vain kehittämällä järjestelmää, voimme saada aikaan muutoksia. Ehkäisevä päihdetyö ei ole temppuja, vaan läsnäoloa ja päihdeasioiden esiin nostamista ja niihin tarttumista.

Sami Teikko
Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkoston puheenjohtaja

Mirka Vainikka
Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkoston huumetyöryhmän puheenjohtaja

Kim Kannussaari
Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkoston asiantuntija

Julkaistu Helsingin Sanomissa 2.6. 2022