Nuorten alkoholikulttuuri muutoksessa

Nuoret kuluttavat alkoholia aiempaa vähemmän

Alkoholia kulutetaan yleisesti aiempaa vähemmän niin aikuisten kuin nuortenkin keskuudessa. Kuitenkin erityisesti nuorten alkoholin käytössä on tapahtunut suuria muutoksia parin vuosikymmenen aikana. THL:n erikoistutkija Kirsimarja Raitasalo kuvaa vuosituhannen vaihdetta nuorten alkoholin käytön käännekohtana. Vuosituhannen vaihteessa nuorten alkoholin käyttö alkoi vähentyä ja siihen liittyvät asenteet muuttuivat aiempaa kielteisemmiksi.

Alaikäisten suomalaisnuorten alkoholin käytössä tapahtuneet muutokset ovat mukailleet samankaltaista kehityskulkua muiden Pohjoismaiden kanssa. Eurooppalaisten nuorten alkoholin ja huumeiden käyttöä tarkasteleva ESPAD-tutkimus (European School Survey Project on Alcohol and other Drugs) osoittaa, että laskeva trendi on ollut erityisen voimakas Pohjoismaissa. Esimerkiksi niiden nuorten osuus, jotka eivät ole koskaan maistaneet alkoholia, on kasvanut tutkimuksen seuranta-aikana vuodesta 1995 huomattavasti. Tutkimus osoittaa myös, että nuorten keskuudessa alkoholia juodaan nykyään sekä määrällisesti vähemmän että myös harvemmin.

Vanhempien vastuulla ja asenteilla on merkitystä

Samalla kun nuorten juomatavat ovat muuttuneet, on nuorten elämässä ja elinoloissa tapahtunut monia muita muutoksia. Raitasalon mukaan yhteiskunnassa suhtaudutaan yleisesti kriittisemmin nuorten alkoholin käyttöön. Asennemuutos näkyy myös nuorten omien vanhempien kohdalla.
”Vanhemmat asettavat aiempaa tiukemmin rajoja lastensa alkoholin käytölle, ja he haluavat olla perillä siitä, missä ja kenen kanssa lapset liikkuvat ja viettävät vapaa-aikaa.”

Myös digitalisaatio on tuonut muutoksia nuorten arkeen. Raitasalo kuvaa nuorten sosiaalisen elämän siirtymistä osittain somemaailmaan, mikä on saattanut johtaa siihen, että tarve päämäärättömälle oleskelulle julkisissa tiloissa on vähentynyt. Toisaalta somen kautta altistutaan useammin esimerkiksi alkoholimainonnalle, ja somen kanavat mahdollistavat alkoholin välittämisen vaivattomasti alaikäisille. Siinä missä kaupan kassa kontrolloi alkoholin päätymistä alaikäisen käyttöön, on some lisännyt nuorten epävirallisia hankintakanavia.

Päihteille jää kaikesta huolimatta yhä vähemmän sijaa elämäntyylissä, johon liittyy yhteiskunnan odotuksia ja suoriutumispaineita. Nuoret suhtautuvat nykyään opiskeluun tavoitteellisesti. Myös ohjatut harrastukset vievät aiempaa enemmän aikaa. Toisaalta myös nuorten oma asenne alkoholin käyttöä kohtaan on muuttunut kielteisemmäksi.
”Sosiaalista painetta juomiseen ei enää koeta niin voimakkaasti tilanteissa, joihin perinteisesti alkoholi on kuulunut. Lisäksi nuoret ovat aiempaa tietoisempia juomisen riskeistä.”

Toisinaan kuulee arvelua siitä, ovatko nuoret korvanneet alkoholin käytön muilla päihteillä, kuten kannabiksella. Väestötutkimukset eivät kuitenkaan tue väitettä: vaikka asenteet ovat kannabiksen käyttöä kohtaan lieventyneet, alle 18-vuotiaiden kannabiksen kokeilu ja käyttö eivät ole lisääntyneet samaan aikaan alkoholin käytön laskevan trendin kanssa. Toisaalta sekä kannabista ja alkoholia käyttävien nuorten suhteellinen osuus on kasvanut niiden joukossa, jotka käyttävät näistä jompaakumpaa tai molempia.

Ketkä juovat enemmän?

Merkittävin ero nuorten alkoholin käytössä voidaan nähdä ammatillisissa oppilaitoksissa ja lukioissa opiskelevien välillä. Ammattiin opiskelevat käyttävät alkoholia lukiolaisia useammin, ja käyttöön liittyy useammin myös humalahakuisuutta. Raitasalon mukaan erot alkoholin käyttötavoissa heijastelevat eroja näiden kahden ryhmän yleisessä terveyskäyttäytymisessä.

”Päihteiden käyttö on yhteydessä sosioekonomiseen taustaan. Koulutus, kuten myös juomatavat ovat usein periytyviä. Sen sijaan alueellisia tai sukupuolten välisiä eroja nuorten kohdalla ei voida yhtä selkeästi todentaa. Alaikäiset tytöt ja pojat käyttävät alkoholia yhtä paljon, mutta pojat hieman tyttöjä humalahakuisemmin.”

Suomessa nuorten juomatottumuksia tarkastelleet tutkimukset viittaavat siihen, että teini-ikäisten keskuudessa esiintyy alkoholin käytön riskiryhmiä. On esimerkiksi todettu, että nuoret, joilla on masennusoireilua tai joiden vanhemmat ovat työttömiä, matalasti koulutettuja tai kärsivät alkoholiriippuvuudesta, ovat muita alttiimpia ongelmalliselle alkoholin käytölle.

Alkoholipolitiikka vaikuttaa kulutukseen

Pohjoismaita yhdistää nuorten laskusuuntaisen alkoholin käytön lisäksi samankaltainen alkoholipolitiikka. Raitasalo uskoo Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Islannissa vallitsevan alkoholinmyynnin monopolijärjestelmän olevan yksi merkittävimpiä käyttöön vaikuttavia tekijöitä, vaikka lainsäädännön vaikutuksia nuorten juomatapoihin ei voidakaan aukottomasti osoittaa.
”Alkoholin sääntely Pohjoismaissa on suhteellisen voimakasta verrattuna muihin Euroopan maihin. Poikkeuksena on Tanska, jossa alkoholisäädäntö on löyhempää.”

Sääntelyllä pyritään rajoittamaan alkoholin saatavuutta ja vähentämään käyttämisestä syntyviä haittoja. Monopolijärjestelmän lisäksi muita saatavuutta rajoittavia toimia ovat esimerkiksi juomien ostamisen rajoittaminen aukioloajoilla sekä ikärajavalvonnalla. Vuosien saatossa on tehty myös toisenlaisia alkoholipoliittisia päätöksiä. Vuonna 2004 alkoholijuomien verotusta kevennettiin, mikä ei kuitenkaan muuttanut laskusuuntaista kehitystä nuorilla. Sen sijaan vuonna 2018 voimaantulleen uuden alkoholilain seuraukset ovat antaneet viitteitä mahdollisesta suunnanmuutoksesta. Lain myötä kaupoissa myytävien juomien enimmäisvahvuutta nostettiin sekä valmistustaparajoitteet poistettiin.

”Valmistustaparajoitusten poistuminen tarkoitti sitä, että erityisesti tyttöjen suosimat limuviinat, eli ei käymisteitse valmistetut lonkerot, vapautuivat myyntiin kauppoihin. Niiden helpompi saatavuus saattaa olla yhteydessä siihen, että tyttöjen humalahakuisen juomisen vähenevä trendi on pysähtynyt tai jopa kääntynyt nousuun.”

Jatkuuko laskusuuntainen trendi yhä?

Mitä nuorten alkoholin käytön laskevalle trendille tapahtuu tulevaisuudessa? Kysymys on ajankohtainen, sillä alkoholilakia on jälleen uudistettu. Juuri voimaan astunut laki sallii nyt kahdeksanprosenttisten alkoholijuomien myynnin kaupoissa, kun raja on aiemmin ollut 5,5 prosenttia. Raitasalon mukaan tilanne on huolestuttava.

”Lakimuutos saattaa johdattaa positiivista kehitystä toiseen suuntaan: nuorten humalahakuinen juominen ja alkoholin kokonaiskulutus voivat kääntyä nousuun. Nähtäväksi jää myös se, miten uudistus vaikuttaa eroihin Pohjoismaiden välillä. Esimerkiksi Ruotsissa ja Norjassa kaupoissa myytävien juomien alkoholipitoisuuden enimmäisrajat ovat matalammat sekä alkoholinkulutus vähäisempää.”

Hallitus on kaavaillut lakimuutosta myös alkoholin kotiinkuljetuksen sallimisesta, joka on jo arkipäivää monessa muussa Euroopan maassa. Uusi käytäntö saattaa saatavuuden helpottumisen myötä johtaa alkoholihaittojen lisääntymiseen Suomessa. Muiden maiden kohdalla on esimerkiksi havaittu, ettei tilauksen yhteydessä suoritettava ikärajavalvonnan toteutuminen ole sujunut ongelmitta. Kotiinkuljetus saattaakin nostaa alaikäisten mahdollisuuksia saada alkoholia käyttöönsä.

Lähteet

Härkönen, A., Raitasalo, K., Lintonen, T. & Mäkelä, P. (2021). Mitä tapahtui nuorten alkoholinkäytölle ja eri juomalajien kulutukselle vuoden 2018 lakiuudistuksen jälkeen?Yhteiskuntapolitiikka, 86(3), 251–262.  https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/142703/YP2103_H%C3%A4rk%C3%B6nenym.pdf?sequence=1

Obstbaum, Y. (2019). What’s new about adolescent drinking in the Nordic countries? A report on Nordic studies of adolescent drinking habits in 2000–2018. Helsinki: Nordic Welfare Centre. https://nordicwelfare.org/wp-content/uploads/2019/03/What%E2%80%99s-new-about-adolescent-drinking-in-the-Nordic-countries_FINAL.pdf

Raitasalo, K., Kraus, L., Bye, E. K., Karlsson, P., Tigerstedt, C., Törrönen, J. & Raninen, J. (2020). Similar countries, similar factors? Studying the decline of heavy episodic drinking in adolescents in Finland, Norway and Sweden. Addiction, 116, 62–71. https://doi.org/10.1111/add.15089