Blogi: Päihdepäivät – ehkäisevää työtä ennen ja nyt
Ensimmäiset Päihdepäivät järjestettiin aikana, jolloin ehkäisevä päihdetyö vakiintui yhteiskunnassa ja alan järjestöt alkoivat tekemään ehkäisevää työtä yhdessä. Päihdetyön haasteet nykypäivänä ovat erilaisia kuin aiemmin, mutta Päihdepäivät pysyy vuodesta toiseen tärkeimpänä alan koulutuspaikkana.
Päihdepäiviä on järjestetty jo 30 vuoden ajan. Päihdealan tärkeimmässä tapahtumassa ammattilaiset ja päihdeaiheista kiinnostuneet pääsevät kuulemaan alan polttavimpia kysymyksiä. Tässä blogitekstissä kurkataan tapahtuman historiaan.
Ehkäisevä työ perustana
Ensimmäiset Päihdepäivät järjestettiin aikana, jolloin ehkäisevä päihdetyö vakiinnutti asemansa yhteiskunnassa. Tapahtuma rakentuu ehkäisevän päihdetyön ympärille, joten sen vuosittain vaihtuvat teemat ovat myötäilleet ehkäisevän työn kehityskulkua. Mistä kaikki sitten sai alkunsa?
Ehkäisevän päihdetyön juuret ovat historiallisissa raittiusliikkeissä, jotka alkoivat muuttamaan työnsä muotoa 1900-luvun loppua kohden. Kaupungistumisen seurauksena 60-luvulta alkaen sosiaalinen kontrolli oli vähentynyt, eikä vanhoin keinoin enää tavoitettu ihmisiä. Raittiusjärjestöjen työn painopiste siirtyikin hiljalleen alkoholista pidättäytymisestä ja teoreettisesta valistamisesta kohti haittojen ehkäisyä sekä hallittua alkoholin käyttöä. Muuttuneen työn pohjana oli ennen kaikkea kokonaisvaltaisempi ymmärrys päihteiden käyttöön johtavista syistä ja seurauksista.
Sittemmin tietoisuus päihteiden moninaisuudesta ja riippuvuuksista kasvoi, ja päihteet saivat laajemmin tilaa yhteiskunnallisessa keskustelussa. 90-luvulle tultaessa raittius- ja kansalaisjärjestöt alkoivat tehdä yhdessä ehkäisevää työtä, ja saivat toimintansa tueksi yhteiskunnan rahoitusta. Samalla ne pyrkivät tavoittamaan ihmisiä järjestämällä erilaisia tapahtumia ja messuja.
Järjestöt päihdepäivien tekijöinä
Päihdealan järjestöt ovat olleet mukana erilaisin kokoonpanoin Päihdepäivien järjestäjinä. Kaksi ensimmäistä vuosikymmentä Valtakunnallisia Päihdepäiviä järjesti Terveyden edistämisen keskus ry Tekry, joka on yksi nykyisen SOSTEn perustajajärjestöistä. 2010-luvun alkupuolella huomio kiinnittyi vahvemmin päihteiden käytön ja mielenterveyden yhteyteen. Se tiesi päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyön tiivistymistä, mikä näkyi myös Päihdepäivien teemoissa.
Ehkäisevän päihdetyön alueella on Tekryn lisäksi toiminut monia eri kansalaisjärjestöjä vuosikymmenten aikana. Järjestökenttä on muovautunut ajan saatossa: kolmenkymmenen vuoden aikana monet ehkäisevän päihdetyön toimijat ovat yhdistyneet isommiksi organisaatioiksi. Kun kolme kansalaisjärjestöä, Elämäntapaliitto ry, Terveys ry ja Elämä On Parasta Huumetta ry, yhdistyivät vuonna 2012, syntyi Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry. Samaan aikaan Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkoston koordinaatioyksikkö siirtyi EHYT ry:n toiminnan piiriin. Niin myös Päihdepäivät siirtyi EPT-verkoston ja EHYT ry:n yhteiselle vastuualueelle.
Tämä tarkoitti sitä, että Päihdepäivillä oli nyt uudet tekijät. Muutos toi myös uusia tuulia tapahtumalle. Päihdepäiviä alettiin muun muassa järjestämään vaihtuvien paikkakuntien sijaan vakituisesti Helsingissä.
Tapahtuman tarjonta inspiroi osallistujia
Tapahtumaan saavutaan vuosittain sankoin joukoin myös kauempaa ja pienemmiltä paikkakunnilta. Miksi Päihdepäivät kiinnostaa osallistujia vuosi toisensa jälkeen? Vastaus on helppo. Lämminhenkisessä tapahtumassa kohdataan niin uusia kuin vanhoja tuttuja päihdetyön kentältä, ja mielenkiintoiset, ajankohtaisiin teemoihin pureutuvat seminaarit tekevät Päihdepäivistä ainutlaatuisen.
Tapahtuman koordinoija Cilla Schroederin mukaan ohjelman seminaareissa tärkeää on ajankohtaisuus ja se, että tietoa ja työkaluja on tarjolla sosiaali- ja päihdetyön eri tasoisille ammattilaisille. Asiakkaita on monenlaisia. Yhdistävää heissä on se, että he kohtaavat työssään päihdekysymyksiä muodossa tai toisessa. Nykyään päihdetyö on entistä monimuotoisempaa: esimerkiksi ikääntyneiden päihteidenkäyttö, uudenlaiset päihdetrendit ja erilaisten vähemmistöryhmien tarpeet puhuttavat entistä enemmän eri alojen työssä.
Myös tulevaisuudessa Päihdepäivät vastaa asiakkaiden monipuolisiin tarpeisiin ja tarjoaa paikan kohtaamiselle. Ensi vuonna Päihdepäivät palaa Helsingin kulttuuritalolle uudella ilmeellä, sillä juhlavuoden aikana tapahtuman sisältöjä kehitetään ja ulkoasua uudistetaan.
Kirjoittaja
Sonja Kiviranta
korkeakouluharjoittelija, EPT-verkosto / EHYT ry
Lähteet
Honka-Hallila, H. (2014). Työväen raittiusliike sata vuotta hyvien elämäntapojen jäljillä [artikkeli]. Hyvän elämäntavan jäljillä, s. 2–3. https://www.kunnonelama.fi/wp-content/uploads/2014/05/Hyvien-el%C3%A4m%C3%A4ntapojen-j%C3%A4ljill%C3%A4-2014.pdf