PÄIHDEPÄIVIEN JÄRJESTÄJÄHAASTATTELU: MERI LARIVAARA

”Ihmisen näkökulmasta päihde- ja mielenterveyden häiriöt usein koskettavat toisiaan. Ylipäänsä mielenterveyden häiriöt altistavat päihdehäiriölle ja päinvastoin. Mielenterveyden edistäminen ja ehkäisevä päihdetyö ovat hyvin samantyyppisiä silloin, kun pyritään vahvistamaan yksilössä tiettyjä ominaisuuksia, mitkä tukevat päihteetöntä elämää sekä hyvää mielenterveyttä” –Mieli ry:n strategiajohtaja Meri Larivaara

MIELI ry Päihdepäivien yhteistyössä

Päihdepäivät on vuodesta 1994 järjestetty koulutustapahtuma sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille. Tapahtuman järjestää EHYT ry ja EPT-verkosto. MIELI ry on tämän vuoden yhteistyökumppani. Tämä on kolmas kerta, kun MIELI ry on mukana tässä roolissa. Strategiajohtaja Meri Larivaara kertoo MIELI ry:n tuovan Päihdepäiville mukaan asiantuntijuuttaan sekä kolme seminaaria. Hän kokee järjestöjen välisen yhteistyön tärkeäksi ja toivoo MIELI ry:n osallistumisen tuovan päihde- ja mielenterveysnäkökulmien yhteneväisyyttä läpinäkyvämmäksi.

”Tärkeää on huomioida kokonaisuus, sillä ihmisen näkökulmasta päihde- ja mielenterveyden häiriöt usein koskettavat toisiaan, eivätkä oikeastaan tunnu erillisiltä häiriöiltä. Ylipäänsä mielenterveyden häiriöt altistavat päihdehäiriölle ja päinvastoin. Mielenterveyden edistäminen ja ehkäisevä päihdetyö ovat hyvin samantyyppisiä silloin, kun pyritään vahvistamaan yksilössä tiettyjä ominaisuuksia, mitkä tukevat päihteetöntä elämää sekä hyvää mielenterveyttä.”

Larivaara huomauttaa, että päihde- ja mielenterveysnäkökulmia tarkasteltaessa yhteiskunnallisella tasolla erot ovat suurempia ja että ehkäisevässä päihdetyössä on käytössä monipuolisia päihdepoliittisia ratkaisuja. Päihteiden käyttö heijastuu usein myös läheisten hyvinvointiin.

”Päihteiden käyttö kuormittaa henkilöä itseään ja altistaa mielenterveyden haasteille, mutta sen lisäksi päihderiippuuvuus kuormittaa myös läheisiä hankalammin kuin monet muut mielenterveydenhäiriöt. Näin ollen päihdepolitiikka ja päihdetyö osaltaan tukevat hyvää mielenterveyttä. Laadukas ehkäisevä päihdetyö sekä hyvinvointia tukevat rakenteet ovat mielenterveyttä edistävää hyvinvointipolitiikkaa.”

Mitä odottaa MIELI ry:n seminaareilta?

MIELI ry toteuttaa kolme seminaaria, joista yksi on kumppanuusseminaari ja kaksi haettu avoimesta seminaarihausta. Kumppanuusseminaari oli Larivaaran mukaan luontainen valinta tilaisuuden teema huomioiden.

”Halusimme tuoda Hyvän mielen kunta -toimintamallin ja Mielenterveysvaikutusten ennakkoarvioinnin yhdeksi seminaariksi, sillä Hyvän mielen kunnassa on pyritty jäsentämään sitä, miten mielenterveyden edistämistä ja ehkäisevää päihdetyötä voidaan tehdä osana kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työtä ja mitä se konkreettisesti tarkoittaa. Toimintamallissa siis yhdistyvät mielenterveyden edistäminen ja ehkäisevä päihdetyö.”

Larivaara kertoo, että kunnat ovat usein kokeneet mielenterveyden edistämisen vaikeasti hahmotettavaksi.

”Ajatukset menevät äkkiä siihen, mitä tämä tarkoittaa palveluina tai varhaisena tunnistamisena, mutta kyseessähän on oikeastaan näitä edeltävä vaihe, jossa olisi tarkoitus vahvistaa ihmisen voimavaroja, kyvykkyyttä ja taitoja. Tarkoitus on tehdä aidosti hyvinvointia edistävää työtä, jonka tarkoitus ei ole hoitaa tai korjata.”

Larivaaran mukaan Hyvän mielen kunta -toimintamalli antaa kunnille konkreettisia työkaluja oman ehkäisevän päihdetyön ja mielenterveyden edistämisen tarkasteluun tarjoamalla esimerkiksi tarkistuslistan, joka toimii myös keskustelun avaajana sekä tarjoaa tukea verkostotyön kehittämiseen.

Toinen seminaari koskee taloudellisten vaikeuksien kanssa kamppailevien perheiden tukemista. Larivaara pohtii aiheen ajankohtaisuutta ja taloudellisen ahdingon moninaisia vaikutuksia.

”Etenkin tämän talven jälkeen aihe on varmasti hyvin ajankohtainen. Korkojen ja elinkustannusten nousu ja ylipäänsä talousvaikeudet kuormittavat perheiden hyvinvointia ja jaksamista, vaikkakin energiakriisi jäi onneksi pelättyä hillitymmäksi.”

Kolmas seminaari keskittyy voimavaralähtöiseen Lapset puheeksi -menetelmään.

”Menetelmä auttaa rakentamaan vanhempien, muiden lapselle tärkeiden aikuisten ja lapsen ymmärrystä lapsen arjesta. Siinä käydään läpi eri elämänalueita ja pyritään vahvistamaan lapsen vahvuuksia ja lasta suojaavia tekijöitä. Lapset puheeksi auttaa sukupolvelta toiselle siirtyvien ongelmien ehkäisyssä. Menetelmään sisältyy tarvittaessa toteutettava neuvonpito, joka antaa työkaluja verkostotyöhön lapsen ja perheen tukemiseksi.”

Päihteet ja mielenterveys kulkevat usein käsi kädessä. Mitkä ovat tämän hetken tärkeimmät näkökulmat aiheeseen?

”Itse pohdin päihteitä usein nuorten kautta. Ehkä siksi, että päihteet kohdataan ensi kerran usein nuorena ja siinä alkaa muodostua oma suhde päihteisiin. Nuoret oireilevat tällä hetkellä monenlaisella pahalla ololla, mikä näkyy vahvasti esimerkiksi Sekasin-chatissa. Silloin on usein vaikeutta kannatella itseään ja monesti pahaa oloa ja mahdollisesti ahdistusta pyritään helpottamaan päihteiden käytöllä. Olisi tärkeää tarjota nuorille ja aikuisillekin mielenterveystaitoja, että he kykenisivät olemaan suhteessa omaan itseensä ja mielensä sisältöön. Se auttaisi pärjäämään vaikeidenkin tunteiden kanssa”

Lisäksi Larivaara pohtii riippuvuuksia. Hän kokee, että riippuvuutta ei ymmärretä sairautena ja on huolissaan yhteiskunnan asenteesta päihderiippuvuudesta kärsiviä kohtaan. Hän painottaa ymmärryksen merkitystä ja stigman vähentämistä.

”Itse kaipaisin yhteiskunnalta enemmän myötätuntoa ja ymmärrystä riippuvuuteen sairastuneita kohtaan tuomitsemisen sijaan. Stgima näkyy myös ammattilaisten asenteissa ja estää hoidon saamista. Tarvitsemme lisää realistista tietoa päihteiden käyttöön liittyvistä riskeistä. Käyttö saattaa tietyissä elämäntilanteissa vaikuttaa houkuttelevalta ratkaisuilta, minkä vuoksi olisi tärkeää, että ihmiset ymmärtäisivät esimerkiksi huumeiden käyttöön liittyvät riskit. Ongelmien ratkaisuun ja rentoutumiseen pitäisi löytyä muita vaihtoehtoja ja keinoja.”

Millaisia kokemuksia sinulla on ollut Päihdepäivistä?

”Olen ollut mukana hybridi- ja etä-Päihdepäivillä. Minulla ei oikein ole kokemusta siitä, millaista se on, kun ihmiset kokoontuvat paikan päälle. Odotan keskustelevuutta, mikä varmaankin syntyy siitä, kun ihmiset kokoontuvat yhteen.Odotan avajaistilaisuutta ja sitä, että siellä tulee innostavia alustuksia, jotka herättävät keskustelua ja stimuloivat omaa ajattelua. Odotan itselleni henkilökohtaisesti sitä, että pääsen kohtaamaan ihmisiä ja kuulemaan puheenvuoroja, että saisi uudenlaisia tulokulmia asioihin.”

Millaisia terveisiä lähettäisit tuoreille kansanedustajille?

”Mielenterveys on noussut vahvasti yhteiskunnalliseen keskusteluun, mutta toivoisin ymmärrystä mielenterveyden kokonaisvaltaisuuteen. Mielenterveys on muutakin kuin mielenterveyspalvelut. Toivon, että ymmärrettäisiin se, miten mielenterveys rakentuu arkipäiväisissä ympäristöissä, kuten kotona tai työpaikoilla. Meidän tulisi muuttaa toimintaamme niin, että erilaiset ympäristöt tukevat hyvää mielenterveyttä.”

Meri Larivaara on MIELI ry:n strategiajohtaja. Aiemmin hän on toiminut järjestön johtavana asiantuntijana ja aikuiset- ja työelämä osaston johtajana. MIELI ry pyrkii edistämään mielenterveyttä koko väestössä läpi elinkaaren sekä tarjoamaan kriisiauttamisen palveluita valtakunnallisesti. Kriisiauttamista toteutetaan pitkälti vapaaehtoisvoimin. Tukea tarjotaan esimerkiksi ympärivuorokautisessa Kriisipuhelimessa sekä neljän järjestön muodostaman kollektiivin Sekasin-chatissa.

MIELI ry toimii Päihdepäivien kumppanina ja järjestää kolme seminaaria: 7. Hyvän mielen kunta- ja MIVA (mielenterveysvaikutusten ennakkoarviointi) -hankkeet: tuotokset ja työkalut kuntien käyttöön, 8. Talousvaikeudet haastavat koko perheen hyvinvointia sekä 13. Lapset puheeksi -työ ylisukupolvisten ongelmien ehkäisemisessä.

Tutustu Päihdepäivien ohjelmaan! www.päihdepäivät.fi