PÄIHDEPÄIVIEN KÄVIJÄHAASTATTELU: MIRKA VAINIKKA
”Irti Huumeista ry hyödyntää Päihdepäiviä henkilöstökoulutuksena. Lisäksi tilaisuus on ainutlaatuinen paikka jakaa tietoa, verkostoitua sekä pohtia sitä, miten suomalaista huumepolitiikkaa tulisi kehittää. Odotan tulevilta Päihdepäiviltä eniten kohtaamisia, ihmisiä – sitä että päästään koronan jälkeen takaisin normaaliin Päihdepäivä-moodiin. Odotan tietoa, seminaareja, sitä että ikään kuin tuuletetaan ajatuksia ja vaihdetaan tietoa.”
”Se voit olla sinä, se voin olla minä. Huumekysymys koskettaa meitä jokaista, enää ei ole kysymys marginaali-ilmiöstä. Jos koskaan, niin nyt on aika toimia ja turvata nuorten hyvinvointi.”
Millaisia kokemuksia sinulla on ollut Päihdepäivistä?
Irti Huumeista ryn toiminnanjohtaja Mirka Vainikalla on vuosien kokemus Päihdepäivistä, niin puhujan, seminaarin järjestäjän kuin puheenjohtajan rooleista kuten myös messuosastolta, tapahtuman suunnittelusta sekä verkostotyöstä. Vainikka kertoo organisaationsa hyödyntävän Päihdepäiviä esimerkiksi henkilöstönsä kouluttamiseen.
”Irti Huumeista ry hyödyntää Päihdepäiviä henkilöstökoulutuksena. Lisäksi tilaisuus on ainutlaatuinen paikka jakaa tietoa, verkostoitua sekä pohtia sitä, miten suomalaista huumepolitiikkaa tulisi kehittää. Odotan tulevilta Päihdepäiviltä eniten kohtaamisia, ihmisiä – sitä että päästään koronan jälkeen takaisin normaaliin Päihdepäivä-moodiin. Odotan tietoa, seminaareja, sitä että ikään kuin tuuletetaan ajatuksia ja vaihdetaan tietoa.”
Kuinka olette mielestänne päässeet vaikuttamaan Päihdepäivien sisältöön?
”Mielestäni olemme voineet vaikuttaa paljolti Päihdepäivien sisältöihin. EPT-verkoston toiminta on avointa ja siellä kuulostellaan herkällä korvalla muutostarpeita. Verkosto haluaa aidosti kehittää päihdepalveluita ja ennaltaehkäisevää toimintaa. Koen, että järjestömme on tullut kuulluksi ja ehdotetut ideat ovat usein ottaneet tuulta purjeisiin.”
Vainikka kertoo Irti Huumeista ry:n kuuluvan EPT-verkoston jäsenjärjestöihin ja järjestön osallistuvan aktiivisesti verkoston työryhmiin.
”Irti Huumeista ry:llä on edustus kaikissa verkoston työryhmissä. Verkoston huumetyöryhmällä on aiemmin ollut oma seminaari Päihdepäivillä, jonka suunnittelussa olemme olleet hyvin vahvasti mukana. Olen ollut myös itse pitämässä puheenvuoroja ja toiminut seminaarin puheenjohtajana. Lisäksi Irti Huumeista ry on järjestänyt omia seminaareja, joiden sisällöt olemme suunnitelleet ajankohtaisten teemojen mukaisesti.”
Millaiseksi olette kokeneet EPT-verkoston toiminnan ja yhteistyön verkoston jäsenjärjestöjen kanssa?
Vainikka kertoo toiminnan muuttuneen ajan myötä, sillä verkoston jäsenet tekevät paljon yhteistyötä myös verkoston ulkopuolella. Tästä huolimatta hän kokee verkoston toiminnalle olevan paikkansa ja verkoston vaikuttamismahdollisuudet hyviksi. Hän kannustaa verkoston jäseniä osallistumaan rohkeasti keskusteluun.
”Mielestäni vaikuttamismahdollisuudet ovat hyvin pitkälti kiinni rohkeudesta. Pitää uskaltaa olla aktiivinen ja sanoa oman mielipiteensä, tuoda ideoita pöytään ja olla valmis keskustelemaan myös niiden ihmisten kanssa, jotka ovat eri mieltä asioista.”
Vainikka toimi pitkään EPT-verkoston huumetyöryhmän puheenjohtajana. Puheenjohtajuusaikojaan hän muistelee lämmöllä. Vainikka kertoo yhteistyön olleen jo tuolloin hedelmällistä ja verkoston toteuttaneen merkittäviä yhteiskuntavaikuttamisen kampanjoita.
”Puheenjohtaja-aikanani toteutettiin esimerkiksi näkyviä yhteiskuntavaikuttamisen kampanjoita, kuten esimerkiksi Ei tuomita, mikä on lähellä omaa sydäntäni. Veimme paljon asioita eteenpäin hyvässä yhteistyössä ja sain erilaista näkemystä asioihin. Lisäksi koen, että Ehyt ry:n toiminnanjohtaja Juha Mikkosen kanssa yhteistyö toimi jo tuolloin todella hyvin. Verkostolla on hyvät edellytykset vaikuttaa eduskuntaan ja lainsäädäntöön.”
Päihdepäivät ja yhteiskuntavaikuttaminen
”Päihdepäivillä tapahtuu yhteiskuntavaikuttamista esimerkiksi päättäjätapaamisessa ja joskus sinne on pyydetty kansanedustajia puhumaankin. Mielestäni vaikuttaminen perustuu vuorovaikutukseen. Kun Päihdepäivillä käydään keskustelua, sieltä aina herää kysymyksiä ja ajatuksia. Vaikuttamista tapahtuu sekä yksilö- että yhteiskuntatasolla. Se tapahtuu niin, että kun ammattilaiset juttelevat ja verkostoituvat, niin he samalla jakavat tietoa toisilleen ja tieto kulkeutuu alueellisesti ja organisaatiotasolle. Toisaalta puhujat jakavat tietoa puheenvuoroissaan ja on erittäin tärkeää, että paikalla on myös päättäjiä kuulemassa ja osallistumassa keskusteluihin. Tällöin voidaan vaikuttaa myös yhteiskunnallisella tasolla.”
Mitä ajattelet ehkäisevästä päihdetyöstä?
Vainikka pohtii päihdetyön eri näkökulmien merkitystä. Hänen mukaansa ihminen tulisi huomioida kokonaisuutena ja palvelut räätälöidä sen mukaan. Hän huomauttaa, että monien somaattisten sairauksien hoidolla pyritään muuttamaan elämänlaatuun ja hyvinvointiin kokonaisvaltaisesti, mutta ihmettelee sitä, miksi samaa ei toteuteta päihdetyössä.
”Ehkäisevää hyvinvointityötä tehdään usealla sektorilla. Tärkeää on huomioida se ihmisen kokonaisvaltaisuus. Esimerkiksi somaattisista sairauksista puhuttaessa, vaikka ylipainosta kärsiville ei riitä pelkästään vatsalaukun ohitusleikkaus, vaan henkilöä tuetaan myös henkisellä tasolla ja pyritään muuttamaan elintapoja terveemmiksi. Sama kokonaisvaltaisuus tulisi huomioida päihdesairautta hoidettaessa.”
Miten ennaltaehkäisevää työtä tulisi mielestäsi tehdä?
Vainikka pohtii elämänkaaren jatkuvuutta ja tuo esiin, että ehkäisevä päihdetyö ei lopu päihteiden käytön aloittamiseen vaan myös korjaava ja haittoja vähentävä työ on osaltaan ennaltaehkäisevää työtä. Samalla hän pohtii ennaltaehkäiseviä menetelmiä ja lasten ja nuorten yhteiskunnallista asemaa.
”Päihdesairauden hoito, haittoja vähentävä työ ja kuntoutumiseen tähtäävä työ on osaltaan myös ennaltaehkäisevää työtä. Sekä ennaltaehkäisevä, hoitava että kuntouttava työ kulkevat rinta rinnan. Huumetyön kannalta ehkä isoin kipupiste on lapsiperheet. Ja erityisesti lasten oireilun tunnistaminen.”
Vainikka myös peräänkuuluttaa koettua turvallisuutta. Hänen mukaansa kenenkään ei tulisi joutua pelkäämään omissa lähiympäristöissään. Hän kokee Inari Viskarin Inari Viskarin kehittämien Kaupunki kuuluu kaikille sekä Kaikkien kaupunki -toiminnan olevan juuri nyt ajankohtaisia menetelmiä stigman vähentämiseksi ja kaupunkiturvallisuuden lisäämiseksi. Hän myös toivoo päihteitä ongelmallisesti käyttäville suunnattujen lakisääteisten päiväkeskusten ottamista käyttöön valtakunnallisesti.
”Erityisesti tässä maailmantilanteessa tulisi kiinnittää erityistä huomiota ehkäisevään päihdetyöhön, puuttua nuorten pahoinvointiin ja ahdistukseen ja ehkäistä ja puuttua nuorten jengiytymiseen. Olen ollut aikanaan mukana myös kehittämässä esimerkiksi Kaikkien kaupunki -hanketta Inari Viskarin kanssa. Mielestäni nyt, jos koskaan tarvitaan Kaikkien kaupunki -tyyppistä toimintaa.”
Mitä odottaa Irti Huumeista ry:n ständiltä?
”Hyvää meininkiä, loistavaa porukkaa ja mielenkiintoisia keskusteluja. Tänä vuonna meidän toimintamme kehittyy, meillä on kaksi uutta pysyvää toimintamuotoa, huudikoutsit ja läheistyönkeskus. Niihin molempiin kannattaa tulla tutustumaan. Toimintamuodot ovat sellaisia, että niitä tarvitaan valtakunnallisesti. Huumekysymys ei ole enää marginaalikysymys, vaikka monet edelleenkin ajattelevat niin.”
Minkälaisia terveisiä haluaisit lähettää tuoreille kansanedustajille?
”Huumeiden käyttö arkipäiväistyy, nyt pitää toimia sen mukaan:
- Päihdehoitotakuu on saatettava voimaan.
- Huumekuolemien ehkäisyyn on asetettava kansalliseksi tavoitteeksi nolla huumekuolemaa.
- Ja viimeisenä: tarvitsemme erillisen kansallisen huumausainestrategian.”
Mirka Vainikka on toiminut Irti Huumeista ry:n toiminnanjohtajana vuodesta 2016 lähtien ja on urallaan toiminut aiemmin EPT-verkoston ja EPT-verkoston huumetyöryhmän puheenjohtajana. Koulutukseltaan hän on lähihoitaja ja sosionomi (YAMK), minkä lisäksi hänellä on myös läheiskokemusta. Vainikkaa luonnehditaan dynaamiseksi sosiaali- ja terveysalan ideanikkariksi. Hän on vakaasti sitä mieltä, että kaikilla on oikeus ihmisarvoiseen elämään ja että sekä riippuvuuteen sairastuneita että heidän läheisiään tulisi auttaa pysymään kiinni elämässä. Vainikan työurasta julkaistaan syksyllä kirja.
Irti Huumeista ryn perustivat huumeita käyttävien henkilöiden läheiset vuonna 1984. Järjestö tarjoaa tietoa ja tukea huumeita käyttäville, heidän läheisilleen sekä sote-alan ammattilaisille. Matalan kynnyksen tukea on tarjolla mm. Irti Huumeista puhelimessa sekä -chatissa ja läheisten vertaistukiryhmissä.
Tule tapaamaan Mirka Vainikkaa ja tutustumaan Irti Huumeista ry:n toimintaan Päihdepäivien messupisteelle!