Blogi: Perheellä ja vanhemmilla on oikeus tukeen
Vanhempien ja perheen oikeus saada tukea on turvattu ihmisoikeutena ja perusoikeutena. YK:n lapsen oikeuksien sopimus velvoittaa valtiota huolehtimaan siitä, että vanhemmille annetaan asianmukaista apua heidän hoitaessaan lastenkasvatustehtäväänsä. Perheen ja vanhempien tukeminen sisältyy myös useaan muuhun ihmisoikeussopimukseen.
Vanhempien ja perheen oikeus saada tukea on turvattu ihmisoikeutena ja perusoikeutena. YK:n lapsen oikeuksien sopimus velvoittaa valtiota huolehtimaan siitä, että vanhemmille annetaan asianmukaista apua heidän hoitaessaan lastenkasvatustehtäväänsä. Perheen ja vanhempien tukeminen sisältyy myös useaan muuhun ihmisoikeussopimukseen. Perustuslaissa edellytetään, että julkinen valta – valtio, kunnat ja hyvinvointialueet – tukee perheen mahdollisuuksia turvata lapsen hyvinvointi ja yksilöllinen kasvu.
Miten perheen oikeus saada tukea ja apua toteutuu? Ensinnäkin tuen saamisessa on huomattavia alueellisia eroja. Asuinpaikka vaikuttaa paljon siihen, minkälaisia palveluja ja tukea perhe saa. Toiseksi avun saaminen takkuaa usein tilanteissa, jossa perheellä on suurempaa tuen tarvetta. Palvelut ovat pirstaleisia ja eriytyneet omiin lokeroihinsa. Peruspalvelujen piirissä ei kyetä vastaamaan erityisen tuen tarpeisiin ja erityispalveluihin pääsy kestää.
Apua tarvitsevaa perhettä lähetetään paikasta toiseen eikä missään ole mahdollisuutta pysähtyä perheen kokonaisvaltaiseen auttamiseen. Palvelujen yhdenvertaisen saatavuuden varmistaminen ja palvelujen yhteensovittamisen parantaminen ovatkin keskeisiä ratkaisuja edellyttäviä kysymyksiä hyvinvointialueilla.
Hyvinvointialueilla tulee jatkaa palvelujen kokoamista perhekeskusverkostoon. Perhekeskus sisältää lapsille ja perheille suunnatut hyvinvointia ja terveyttä sekä kasvua ja kehitystä edistävät sekä varhaisen tuen, hoidon ja kuntoutuksen palvelut. Perhekeskusmallissa palveluja kehitetään ja toteutetaan hallinto- ja sektorirajat ylittäen julkisen ja kolmannen sektorin yhteistyönä. Esimerkiksi järjestöjen kohtaamispaikat, vertaistukiryhmät ja keskusteluapu ovat tärkeä osa perhekeskuskokonaisuutta.
Koronakriisi on lisännyt perheiden tuen tarvetta. Monet lasten ja perheiden palvelut ovat olleet supistettuina korona-aikana. Terveydenhuollon henkilökuntaa on siirretty koronatehtäviin ja kasvokkaista työtä on siirretty etäyhteyksien avulla toteutettavaksi. Palveluiden ohentuminen on aiheuttanut palveluvajetta ja -velkaa.
Koronatilanne on monin tavoin lisännyt perheiden hyvinvoinnin haasteita. Uupumus, yksinäisyys ja mielenterveyden pulmat ovat lisääntyneet. Myös päihteidenkäyttö on voinut osassa perheitä lisääntyä. Poikkeusolojen aikana ongelmat ovat jääneet aiempaa enemmän piiloon ja avunsaanti on viivästynyt. Koronakriisin jälkihoidossa on varmistettava riittävät voimavarat perheiden tukemiseen.
Esa Iivonen, johtava asiantuntija, Mannerheimin Lastensuojeluliitto
Mannerheimin Lastensuojeluliitto kuuluu Ehkäisevän päihdetyön verkostoon