Pienikin määrä alkoholia illalla vaikuttaa yöuneen. Uni kevenee jo parista annoksesta. Seuraavana päivänä olo on nuutunut, tekee mieli makeaa ja unirytmi alkaa helposti muuttua, kun päivällä on pakko ottaa torkut ja illalla tulee taas valvottua pidempään.
Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkosto toteutti katugallupin Tipaton tammikuu pop-up tapahtumassa Helsingin päärautatieaseman asema-aukiolla 2.1. Kävijöitä kahden tunnin tapahtumassa oli noin 400.
Kuukauden aikana on mahdollista kokea tipaton elämää kokemusten kautta. Aikamääritetyn tavoitteen sijaan voit tarkastella elämänlaadussa tapahtuvia positiivisia ja negatiivisia muutoksia.
Yli 40 prosenttia Tipatonta viettäneistä kertoi pitäneensä alkoholittoman kuukauden terveyssyistä. Moni Tipattoman viettäjä tunsi olonsa virkeämmäksi Tipattoman aikana. Osa koki myös nukkuneensa paremmin. Tulokset käyvät ilmi Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n Kantar TNS Oy:llä* teettämästä kyselystä.
Täällä pääset tutustumaan Tipattomalla mukana oleviin vaikuttajiin
Tiesitkö, että monet kokevat nukkuvansa Tipattomalla paremmin? Tiedätkö, millaiset tekijät vaikuttavat unen laatuun tai millaisia ovat unettomuuden talousvaikutukset? Miten alkoholinkäyttö vaikuttaa unenlaatuun? Ota selvää Tipattoman hyvät unet -webinaarissa!
Vitsi, mikä bileilta kaupungilla! Valomerkin saapuessa on aika hiipiä kotia kohti. Nakkikioskin jono on jäätävä. Ei hätää, kotona pyöräytän makkaraperunat. Ranskikset kera makkaroiden ovat nopsasti valmistumassa. Odotellessa sängylle tuijottamaan Netflixiä.
Olen raitistunut alkoholisti. Viimeisen kerran join alkoholia syksyllä 2008. Tiedän, mikä minua auttoi raitistumisessa ja raittiin elämäntavan ylläpidossa. Tiedän myös mikä minua ei auttanut.
Yhtälö menee todennäköisesti nimittäin näin: Viinien vähittäismyynnin tuominen ruokakauppoihin merkitsee väistämättä ja ennen pitkää myös väkevien alkoholijuomien tuloa ruokakauppoihin. Tarjonnan lisääntyminen lisää päihteiden kulutusta. Ja lopulta: kasvava kulutus lisää päihdehaittoja, joista eniten ja nopeimmin kärsivät päihderiippuvuuteen sairastuneet ja heidän läheisensä.
Alaikäiselle ei tarvitse välittää päihteitä, vaikka se tuottaisikin nuorelle pettymyksen. Nuoren päihdekokeilut voivat liittyä sosiaaliseen paineeseen, kokeilunhaluun, itsenäistymiseen tai muihin tekijöihin. Aiheesta kannattaa keskustella nuoren kanssa ja haastaa nuorta pohtimaan sitä, onko päihteiden käyttö sittenkään välttämätöntä.
Päihteiden käyttö horjuttaa koko perheen hyvinvointia. Tuore kysely osoittaa, että kolmasosa suomalaisista on huolissaan läheisen päihteiden käytöstä tai mielenterveyden haasteista. Huoli kuormittaa erityisesti alle 35-vuotiaita heikossa sosioekonomisessa asemassa olevia naisia. Palveluissa tulee huomioida myös läheisten jaksaminen ja kehittää yhteistyötä ammattilaisten kanssa.
Hyvinvointivaltion keskeinen elementti on sen ensimmäisessä sanassa: hyvinvointi. Poliittista päätöksentekoa tulee ohjata sellaiset toimet, jotka vahvistavat ja tukevat kansalaisten turvallisuutta, terveyttä ja hyvinvointia. Siksi me järjestöt vetoamme, että nyt ei ole oikea aika lisätä alkoholin saatavuutta.
