Blogi: Narkkari-sana toiseuttaa, mutta ehkä juuri siksi sitä käytetään?
Narkkari-sana on yleisesti käytetty termi kuvaamaan huumeita käyttäviä ihmisiä. Tekstissä pohditaan, miksi sanaa käytetään.
Narkkari-sana on yleisesti käytetty termi kuvaamaan huumeita käyttäviä ihmisiä. Tekstissä pohditaan, miksi sanaa käytetään.
Elokuun viimeisenä päivänä vietetään kansainvälistä päivää yliannostuskuolemien ehkäisemiseksi (International Overdose Awareness Day). Suomalaiset ehkäisevää päihdetyötä tekevät järjestöt vaihtavat samana päivänä värinsä ja logonsa purppuranpunaisiksi herättääkseen päättäjiä akuuttiin ja ajankohtaiseen ongelmaan. Suomessa kuoli 234 henkilöä huumeisiin vuonna 2019. Merkittävä osa kuolleista oli alle 30-vuotiaita.
Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkoston kesäwebinaarin aiheena on huumausainepolitiikan tulevaisuus ja vaihtoehdot. Webinaari on osa maailmanlaajuista Support. Don’t Punish-päivää, joa vietetään kesäkuun 26.päivä.
Huumeidenkäyttäjistä kertovasta Lost Boys-dokumentista keskusteltiin Ylen Docventures-ohjelmassa tämän vuoden helmikuussa. Huumeet ovat olleet pitkään yhteiskuntien hyvä vihollinen, mutta merkkejä inhimillisemmästä huumausainepolitiikasta on viime vuosina tullut ympäri maailmaa.
Suomessakin on selvitetty mahdollisuutta avata valvottuja tiloja huumeiden käyttöön. EPT-verkoston huumetyöryhmän esitteestä löytyy perustietoa tiloista ja niiden toiminnasta.
Haasteen tavoitteena on huumausainepolitiikkaa koskeva keskustelu, jossa vakavasta ja yhteiskunnallisesti tärkeästä aiheesta puhutaan asiallisesti, ratkaisukeskeisesti ja ennakkoluulottomasti eri vaihtoehtoja kuunnellen.
Huumekuljettajien osuus poliisiratsioissa ja liikenneonnettomuuksissa kasvaa vuosi vuodelta. Nyt on toimittava. Yhteistyötä tarvitaan laajalla rintamalla ja ratkaisuja voimme löytää yhdessä. Valvonnan resurssit on turvattava ja seuraamuksia on porrastettava, mutta samalla on panostettava terveydenhuoltoon. Huumeiden käyttäjille on tarjottava matalan kynnyksen palveluita, sillä huumeisiin liittyvien ongelmien torjunta yhteiskunnassa vähentää ongelmia myös liikenteessä.
Päihtyneiden ihmisten pelkääminen julkisissa tiloissa on Suomessa paljon yleisempää kuin muissa maissa. Joka kolmas suomalainen kertoo kuluneen vuoden aikana pelänneensä päihtyneitä ihmisiä julkisella paikalla ja lähes joka viides kertoo joutuneensa päihtyneen henkilön ahdistelun tai kiusaamisen kohteeksi. Naisista noin puolet on pelännyt kadulla tai muulla julkisella paikalla kohtaamiansa päihtyneitä. (THL 2016.) Helsingin kirjastoissa starttaa Kaikkien kaupunki…