Päihdepäivät on Suomen suurin päihdeaiheinen koulutustapahtuma sosiaali- ja terveysalan osaajille. Tapahtuma järjestetään Helsingin Kulttuuritalolla 10.-11.5.2023. Tapahtumassa on 16 erilaista seminaaria ja työpajaa sekä laaja messuosasto.
Päihdepäivät järjestetään seuraavan kerran läsnätapahtumana Helsingin Kulttuuritalolla 10.-11.5.2023. Tämän jälkeen tapahtuma pitää välivuoden, ja palaa jälleen uudella ilmeellä ja uusilla sisällöillä vuonna 2025.
Päihdepäivillä 10.-11.5.2023 syvennytään myös mielenterveyteen, kun tapahtuman yhteistyökumppaniksi ryhtyy MIELI Suomen Mielenterveys ry. Tämä on kolmas kerta, kun Päihdepäivät toteutetaan EHYT ry:n, EPT-verkoston ja MIELI ry:n yhteisvoimin. Kahden etävuoden jälkeen tapahtuma palaa läsnätapahtumaksi Helsingin Kulttuuritalolle.
Haluatko vaikuttaa päihteistä ja mielenterveydestä käytävään keskusteluun ja tulevaisuuteen? Onko sinulla uusia, hyväksi todettuja menetelmiä, joista muutkin hyötyisivät? Mitä annettavaa sinulla tai työyhteisölläsi voisi olla ehkäisevään päihdetyöhön ja mielenterveyden edistämiseen? Osallistu Päihdepäivien tekemiseen ja ehdota seminaaria tai työpajaa!
Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkoston Viestintätyöryhmä valitsi kokouksessaan 1. syyskuuta Viestintätyöryhmän uudeksi puheenjohtajaksi Suomen Valkonauhaliiton pääsihteeri Inari Varimon. Inari varimo on toiminut pastorina Olarin seurakunnassa. Koulutukseltaan hän on teologian maisteri ja työnohjaaja.
Viestintätyöryhmän tavoitteena on erityisesti Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkoston kampanjaviestinnän suunnitteluun ja toteutukseen osallistuminen (mm. Tipaton tammikuu, Päihdepäivät, Ehkäisevän päihdetyön viikko). Ryhmään ovat tervetulleita kaikki EPT-verkoston jäsenjärjestöt.
EHYT ry teetti selvityksen riskitason rahapelaamiseen ja rahapelihaittojen ehkäisyyn liittyen, ja Kuka pelaa riskillä? -webinaarissa 16.6. käytiin läpi selvityksen tuloksia. Tutustu Riskitason rahapelaaminen ja haittojen ehkäisy -raporttiin verkossa. Selvityksessä käydään kattavasti läpi riskitason rahapelaamista käsittelevää kansainvälistä ja kotimaista tutkimustietoa, joka on viime vuosina lisääntynyt.
Olin toukokuussa Päihdepäivillä puhumassa Näkökulmia kannabiksen laillisen aseman muuttamiseen -nimisessä seminaarissa. Minua pyydetiin seminaariin tuomaan kannabista käyttävän nuoren näkökulmaa. Puheenvuoroani varten kysyin kannabista käyttäviltä nuorilta aikuisilta kokemuksia, miten kannabiksen laittomuus on vaikuttanut heidän elämäänsä. Tässä heidän vastauksiaan.
Maailman tupakattomana päivänä 31.5.2022 lisätään tietoisuutta tupakan ympäristövaikutuksista. Vaikutuksia on monia mm. tupakan viljelyyn, tuotantoon ja jakeluun sekä luontoon jätettyjen tupakantumppeihin liittyvät haitat. WHO:n kampanjassa kannustetaan tupakoimattomuuteen, mikä auttaa monin tavoin saavuttamaan YK:n kestävän kehityksen tavoitteita. Uusi tupakkalaki on askel eteenpäin, kun etenemme kohti Nikotiiniton Suomi 2030 -tavoitetta.
EHYT ry ja Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkosto järjestivät Päihdepäivät toistamiseen verkossa, ja seminaarit striimattiin Helsingin Kulttuuritalolta toukokuun toisella viikolla. Kaksipäiväisessä verkkotapahtumassa oli monipuolinen seminaariohjelma ammattilaisille, vapaaehtoisille, opiskelijoille sekä muille päihde- ja mielenterveysaiheista kiinnostuneille. Tapahtuma keräsikin verkossa noin 1000 kävijää. Päihdepäivillä puhujia oli yhteensä 152.
Jokaisella ihmisellä on oikeus sosiaaliturvaan, riittävään elintasoon sekä hyvään hoitoon ja asialliseen kohteluun. Tästä huolimatta päihteitä käyttävät ihmiset kokevat köyhyyttä, syrjäytymistä sekä esimerkiksi oireiden vähättelyä terveydenhuollossa. Erityisesti marginalisoidut ihmisryhmät, kuten päihderiippuvaiset ihmiset ovat sosiaali- ja terveyspalveluissa alttiita syrjinnälle.
Kevään kiinnostavin koulutustapahtuma Päihdepäivät järjestetään verkossa 11.-12.5.2022. Voit seurata seminaareja koneeltasi missä tahansa, tai osallistua kännykän avulla. Tapahtuma on suunnattu kaikille sosiaali- ja terveysalalla tai nuorten parissa toimiville ympäri Suomen. Ohjelmaa on myös kokemusasiantuntijoille, läheisille ja vapaaehtoisille sekä opiskelijoille.
Riittävät ja saavutettavat sosiaali- ja terveyspalvelut on Suomessa turvattu perustuslailla ja kansainvälisillä ihmisoikeussopimuksilla. Jokaisella ihmisellä on oikeus tulla kohdelluksi hänen ihmisarvoaan loukkaamatta ja yksityisyyttään kunnioittaen. Lisäksi asiakkaan äidinkieli, vakaumus tai muut yksilölliset tarpeet tulee huomioida sosiaali- ja terveyspalveluissa. Näitä perustavanlaatuisia yksilön oikeuksia muun muassa terveyteen, kattavaan sosiaaliturvaan ja toimeentuloon kutsutaan taloudellisiksi ja sosiaalisiksi (TS) oikeuksiksi.
