Jokaisella ihmisellä on oikeus sosiaaliturvaan, riittävään elintasoon sekä hyvään hoitoon ja asialliseen kohteluun. Tästä huolimatta päihteitä käyttävät ihmiset kokevat köyhyyttä, syrjäytymistä sekä esimerkiksi oireiden vähättelyä terveydenhuollossa. Erityisesti marginalisoidut ihmisryhmät, kuten päihderiippuvaiset ihmiset ovat sosiaali- ja terveyspalveluissa alttiita syrjinnälle.
Riittävät ja saavutettavat sosiaali- ja terveyspalvelut on Suomessa turvattu perustuslailla ja kansainvälisillä ihmisoikeussopimuksilla. Jokaisella ihmisellä on oikeus tulla kohdelluksi hänen ihmisarvoaan loukkaamatta ja yksityisyyttään kunnioittaen. Lisäksi asiakkaan äidinkieli, vakaumus tai muut yksilölliset tarpeet tulee huomioida sosiaali- ja terveyspalveluissa. Näitä perustavanlaatuisia yksilön oikeuksia muun muassa terveyteen, kattavaan sosiaaliturvaan ja toimeentuloon kutsutaan taloudellisiksi ja sosiaalisiksi (TS) oikeuksiksi.
Minun sosiaalisessa kuplassani terapiassa käyminen on jo niin tavanomaista, että voimme kertoa avoimesti kollegoiden läsnä ollessa, ettei keskiviikko-aamulle suunniteltu palaveri onnistu, sillä silloin on varattuna aika työterveyspsykologille. Ja kun ystävä kertoo illanistujaisissa uudesta terapiasuhteestaan, ei vastassa ole yllättyneitä reaktioita vaan tarkentavia kysymyksiä: käytkö psykodynaamisessa vai kognitiivisessa? Saitko lähetteen vai kustannatko terapian itse?
Osana Lappeenrannassa toteutettavaa Kaikkien kaupunki -kampanjaa, järjestetään etäkoulutus päihteitä käyttävän henkilön kohtaamisesta.
Huhtikuun 20. päivä on kansainvälinen kannabispäivä, ”420”, jonka yhteydessä EPT-verkostoon kuuluva Youth Against Drugs ry on perinteisesti huhtikuussa haastanut miettimään kannabiksen käyttöön liittyviä haittoja. Tänä vuonna kampanjalla kannustetaan viettämään Hatsitonta huhtikuuta – tai yrtittämään edes, eli idättämään kasveja ilman kuumotusta.
Päihdepäivien kattoteema on tänä vuonna Marginaalista samanarvoiseksi, ja teeman alla käsitellään päihdekysymyksiä ihmisoikeusnäkökulmasta.
Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkoston Lastensuojelutyöryhmä järjesti marraskuun lopussa päihteiden puheeksiottoa käsittelevän verkkokoulutuksen, joka oli suunnattu varhaiskasvatuksen ammattilaisille ja opiskelijoille sekä muille pienten lasten kanssa toimiville. Tallenne on nyt julkaistu.
Global Drug Survey (GDS) täyttää 10 vuotta, ja sen kunniaksi tämän vuoden kyselyyn toivotaan ennätysmäärää vastaajia. Yli 50 mediakumppania ja haittoja vähentävää organisaatiota ovat liittyneet yhteen tavoitteenaan valaista päihteiden käyttötottumuksia ja päihdepolitiikan vaikutuksia ympäri maailmaa. Tänä vuonna GDS:n yhtenä yhteistyökumppanina Suomessa on Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkosto.
Tervetuloa mukaan Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkoston järjestämään Päihteet puheeksi varhaisessa vaiheessa -koulutukseen. Koulutus on suunnattu erityisesti varhaiskasvatuksen ammattilaisille ja pienten lasten kanssa toimiville.
Katukuvassa näkyvä päihteiden käyttö puhututtaa ja luo turvattomuuden tunnetta. Kaikkien kaupunki -kampanjalla halutaan lisätä ymmärrystä katukuvassa ja julkisissa tiloissa esiintyvien häiriöiden taustalla olevista tekijöistä sekä pohtia ratkaisumalleja ongelmien hillitsemiseksi. Harva viettää aikaa kadulla tai julkisissa tiloissa päihtyneenä huvikseen. Taustalla on usein pitkään jatkunutta ja ongelmaksi muodostunutta päihteidenkäyttöä ja muita haasteita.
Tutkimusten mukaan alkoholia juovat alaikäiset saavat alkoholin yleisimmin läheiseltä aikuiselta. Alkoholin tarjoaminen nuorelle valvotusti ei ole toimivaa päihdekasvatusta. Sen sijaan avoin keskusteluilmapiiri ja rajojen asettaminen toimivat nuorten itsensä mukaan tehokkaammin.
Vaikka valtaosa nuorista voi entistä paremmin, niillä nuorilla, joilla on haasteita ja jotka ovat heikommassa asemassa, ongelmat syvenevät. Yhteiskunta ei ole onnistunut tavoittamaan ja auttamaan näitä nuoria.
