Tule kuuntelemaan ja keskustelemaan siitä, mitä stigma tarkoittaa, miten ja miksi sitä pitää vähentää. Asiantuntija Kim Kannussaari alustaa ja keskustelee teemasta aina tasatunnein ke 11.10. klo 12 – 16 Porin kaupunkiolohuoneessa.
Olin toukokuussa Päihdepäivillä puhumassa Näkökulmia kannabiksen laillisen aseman muuttamiseen -nimisessä seminaarissa. Minua pyydetiin seminaariin tuomaan kannabista käyttävän nuoren näkökulmaa. Puheenvuoroani varten kysyin kannabista käyttäviltä nuorilta aikuisilta kokemuksia, miten kannabiksen laittomuus on vaikuttanut heidän elämäänsä. Tässä heidän vastauksiaan.
Jokaisella ihmisellä on oikeus sosiaaliturvaan, riittävään elintasoon sekä hyvään hoitoon ja asialliseen kohteluun. Tästä huolimatta päihteitä käyttävät ihmiset kokevat köyhyyttä, syrjäytymistä sekä esimerkiksi oireiden vähättelyä terveydenhuollossa. Erityisesti marginalisoidut ihmisryhmät, kuten päihderiippuvaiset ihmiset ovat sosiaali- ja terveyspalveluissa alttiita syrjinnälle.
Minun sosiaalisessa kuplassani terapiassa käyminen on jo niin tavanomaista, että voimme kertoa avoimesti kollegoiden läsnä ollessa, ettei keskiviikko-aamulle suunniteltu palaveri onnistu, sillä silloin on varattuna aika työterveyspsykologille. Ja kun ystävä kertoo illanistujaisissa uudesta terapiasuhteestaan, ei vastassa ole yllättyneitä reaktioita vaan tarkentavia kysymyksiä: käytkö psykodynaamisessa vai kognitiivisessa? Saitko lähetteen vai kustannatko terapian itse?
Sanat eivät koskaan ole vain sanoja – eivätkä valokuvat vain valokuvia. Ne eivät ole viattomia. Ne eivät vain heijasta todellisuutta vaan rakentavat sitä tietynlaiseksi. Ne muokkaavat käsitystämme ympäröivästä maailmasta ja muista ihmisistä. Siksi sanojen ja kuvien käyttö on aina myös vallan käyttämistä ja erityisen paljon valtaa on niitä työkseen käyttävillä, kuten toimittajilla, viestijöillä ja päättäjillä.
Vuonna 2022 Päihdepäivät järjestetään toistamiseen verkossa! Ilmoittautuminen alkaa 24.1.
Katukuvassa näkyvä päihteiden käyttö puhututtaa ja luo turvattomuuden tunnetta. Kaikkien kaupunki -kampanjalla halutaan lisätä ymmärrystä katukuvassa ja julkisissa tiloissa esiintyvien häiriöiden taustalla olevista tekijöistä sekä pohtia ratkaisumalleja ongelmien hillitsemiseksi. Harva viettää aikaa kadulla tai julkisissa tiloissa päihtyneenä huvikseen. Taustalla on usein pitkään jatkunutta ja ongelmaksi muodostunutta päihteidenkäyttöä ja muita haasteita.
Narkkari-sana on yleisesti käytetty termi kuvaamaan huumeita käyttäviä ihmisiä. Tekstissä pohditaan, miksi sanaa käytetään.
Päihtyneiden ihmisten pelkääminen julkisissa tiloissa on Suomessa paljon yleisempää kuin muissa maissa. Joka kolmas suomalainen kertoo kuluneen vuoden aikana pelänneensä päihtyneitä ihmisiä julkisella paikalla ja lähes joka viides kertoo joutuneensa päihtyneen henkilön ahdistelun tai kiusaamisen kohteeksi. Naisista noin puolet on pelännyt kadulla tai muulla julkisella paikalla kohtaamiansa päihtyneitä. (THL 2016.) Helsingin kirjastoissa starttaa Kaikkien kaupunki…
