Tiedote: Häpeä päihteiden käytöstä voi estää hoidon saannin – Tapa puhua päihteiden käytöstä tarvitsee muutosta
Jokaisella ihmisellä on oikeus sosiaaliturvaan, riittävään elintasoon sekä hyvään hoitoon ja asialliseen kohteluun. Tästä huolimatta päihteitä käyttävät ihmiset kokevat köyhyyttä, syrjäytymistä sekä esimerkiksi oireiden vähättelyä terveydenhuollossa. Erityisesti marginalisoidut ihmisryhmät, kuten päihderiippuvaiset ihmiset ovat sosiaali- ja terveyspalveluissa alttiita syrjinnälle.
Jokaisella ihmisellä on oikeus sosiaaliturvaan, riittävään elintasoon sekä hyvään hoitoon ja asialliseen kohteluun. Tästä huolimatta päihteitä käyttävät ihmiset kokevat köyhyyttä, syrjäytymistä sekä esimerkiksi oireiden vähättelyä terveydenhuollossa. Erityisesti marginalisoidut ihmisryhmät, kuten päihderiippuvaiset ihmiset ovat sosiaali- ja terveyspalveluissa alttiita syrjinnälle.
Häpeä päihteiden käytöstä voi estää hakeutumista hoitoon tai mahdollisuuden hyvään hoitoon. Näin ollen hoitamattomat sairaudet ja terveydenhuoltoon hakeutumisen lykkääminen lisäävät myös päihteitä käyttävien kuolleisuutta.
Jokainen ihminen on samanarvoinen riippumatta taustastaan ja elämäntilanteestaan. Miten sitten auttaa ihmisiä saamaan tarvitsemaansa apua? Jokainen voi tehdä osansa, mutta erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon henkilökunnan on pyrittävä asiakastyössä tukemaan päihteidenkäyttäjiä ja kohtaamaan heidät sensitiivisesti, jotta he pystyvät jatkamaan hoitoaan ja kuntoutustaan.
”On erityisen tärkeää miettiä omaa vastuuta silloin, kun kuvaamme sanoin ja kuvin haavoittuvimmassa asemassa olevia ihmisiä, esimerkiksi päihteiden ja muiden haitallisten riippuvuuksien kanssa kamppailevia”, toteaa Duodecimin viestintäpäällikkö Minna Hietakangas, kirjoituksessaan Päihdepäivien verkkosivuilla aiheesta Sanat eivät koskaan ole vain sanoja.
Sanoilla on suuri rooli todellisuuden muokkaajana
Sanat muokkaavat käsitystämme ympäröivästä maailmasta ja ihmisistä. Siksi sanojen ja kuvien käyttö on aina myös vallan käyttämistä ja erityisen paljon valtaa on niitä työkseen käyttävillä, kuten toimittajilla, viestijöillä ja päättäjillä, mutta myös terveydenhuollon henkilöstöllä.
Sanat jopa estävät hakemasta apua haitallisiin riippuvuuksiin. On halventavaa kutsua huumeita käyttävää ihmistä narkomaaniksi.
Uutisoinnissa päihteidenkäyttö rinnastetaan edelleen vahvasti rikollisuuteen korostamalla huumeidenkäytön laittomuutta ja käyttäjien rikollistaustaa, puolestaan kirjoittaa väitöskirjatutkija Essi Rovamo Myllyhoitoyhdistyksen blogissa Päihderiippuvuuden stigma on sitkeä.
Myös median edustajien tulee kiinnittää huomiota mediassa käytettäviin sanoihin. Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkostossa on tehty termityötä aiheeseen liittyen.
– Olemme luoneet EPT-verkostossa huoneentaulun, jonka avulla voi ottaa oikeat termit haltuun sekä medialle erillisen huoneentaulun, jossa on ytimekkäästi kerrottu päihteitä käyttävän ihmisen haastatteluissa huomioitavat asiat. Näin voimme jokainen osaltamme vähentää stigmaa, josta olemme myös luoneet huoneentaulun, Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkoston asiantuntija Kim Kannussaari kertoo.
Stigmalla on paljon vaikutuksia käytännön tasolla
Stigmalla tarkoitetaan piirrettä, jonka perusteella ihmistä luokitellaan ja syrjitään.
Stigma lisää ahdistusta ja syrjäytymistä. Päihdekäytön stigma ilmenee myös rakenteiden tasolla päihde- ja mielenterveystyön vähäisenä arvostuksena sekä työtä mahdollistavien resurssien vähäisyytenä, mistä kevään kamppailu sosiaali- ja terveysalan palkkatasosta on vain yksi osoitus.
Tärkeää työtä tehdään myös vapaaehtoistasolla. Tästä esimerkki on A-klinikkasäätiön tekemä työ kaduilla, jossa kohdataan apua tarvitsevia.
Vapaaehtoisuudella on tärkeä rooli stigman purkajana. Kaduilla kohdataan ihmisiä monenlaisten haasteiden edessä, asunnottomia, päihteidenkäyttäjiä, sekakäyttäjiä, myös nuoria entistä enemmän.
Vapaaehtoiset valavat toivoa ja auttavat esimerkiksi ohjaamalla palveluiden piiriin. Vapaaehtoisena voi auttaa arjen akuuteimmissa asioissa, kuten ruoka-avun jakamisessa tai vaikkapa ihan vain keskustelun muodossa.
A-Klinikkasäätiön Kajsa Santonen on toiminut vapaaehtoisena vuoden verran.
– Ihmisenä kohtaaminen ja ennakkoluuloton lähestymistapa on vapaaehtoistyössä tärkeintä, mutta oman osaamisen ja tietotaidon mukaan vapaaehtoistyötä voi tehdä myös muunlaista, Santonen kertoo.
– Tärkeintä on muistaa, että kohtaamamme ihmiset ovat aivan kuten me. Siinä tilanteessa voisi olla kuka tahansa meistä, hän lisää.
Ihminen onkin tärkeä pyrkiä kohtaamaan myötätuntoisesti ja ennakkoluulottomasti mutta silti apua tyrkyttämättä. Myös traumatietoinen työote auttaa työssä, vapaaehtoistyöntekijä Kajsa Santonen kertoo.
– Usein kohtaaminen etenee luonnollisesti ja kohtaamamme ihmiset avautuvat elämäntilanteestaan ihan kysymättäkin, hän lisää.
Mitä muuta stigman purkamiseksi voi tehdä?
Päihdeongelmista kärsiviä ja muita huono-osaisia kohtaava vapaaehtoinen voi vähentää stigmaa jakamalla tietoa työnkuvastaan lähipiirilleen. Hän voi myös muuttaa ilmapiiriä levottomalla alueella ihan vain olemalla näkyvissä, esimerkiksi edustamansa järjestön työvaatteissa.
Vapaaehtoinen voi läsnäolollaan ja ennakkoluulottomalla, silmiin katsovalla työotteellaan purkaa sitä häpeän ja piilottamisen kehää, joka määrää monen kohdattavan arkea. ”Voimme työllämme muistuttaa niin kohdattavia, ympäröivää yhteiskuntaa kuin itseämmekin meitä kaikkia yhdistävästä inhimillisyydestä”, Santonen kuvailee.
A-Klinikkasäätiön hankkeessa työntekijät ja vapaaehtoiset siivoavat huumeneuloja ja kohtaavat huumeidenkäyttäjiä sekä asunnottomia Helsingissä. A-Klinikkasäätiön Facebook-sivuilla Naapurustoväylä Helsinki voi jättää toiveen, mihin kaupunginosaan tarvittaisiin siivousapua, jos ympäristössä näkyy esimerkiksi huumeidenkäyttövälineitä. Sivuilla on myös mahdollista ilmoittautua itse vapaaehtoiseksi. Apua tarvitseville jaetaan esimerkiksi lahjoitusvaroilla hankittuja leipiä ja muuta pientä syötävää.
Vapaaehtoistoimintaan voivat osallistua kaikki taustasta ja elämäntilanteesta riippumatta.
A-Klinikkasäätiö on mukana Stop Huumeille ry:n, Diakonissalaitoksen, A-kiltojen liitto ry:n ja Nuorisoasuntoliitto ry:n kanssa järjestämässä Päihdepäivillä keskiviikon 11.5. seminaaria Vertaiset, vapaaehtoiset ja kokemusasiantuntijat toimijoina.
Seminaari järjestetään klo 14.30-16.30 ja kokemukset kentältä tuovat autenttista näkökulmaa: Mikä rooli vapaaehtoisuudella on häpeäleiman eli stigman purkajana? Seminaarissa käsitellään laajasti vertais- ja vapaaehtoistoimintaa päihdetoipumisessa ja kuntoutumisessa.
A-Klinikkasäätiön seminaarissa Päihdepäivillä torstaina klo 10-12 syvennytään tarkemmin aiheeseen: miten kiinnittää kieleen huomiota arjen toiminnassa. Seminaarissa pohditaan eri alojen ammattilaisten kanssa kieltä ja valokuvia todellisuuden rakentajana ja tulkitsijana sekä kielen arvolatautuneisuutta. Keskiössä ovat päihteidenkäyttäjiä ja -käyttöä kuvaavat sanat ja valokuvat: Miksi on väliä sillä, millaista kieltä tai millaista kuvastoa käytämme ihmisten ja ilmiöiden kuvaamiseen. Millaiset sanat ja valokuvat purkavat päihteidenkäyttäjiin ja -käyttöön liitettyä stigmaa eli häpeäleimaa? Entä millaiset sanat ja kuvat syventävät stigmaa?
Päihdepäivät -tapahtuman teemana on Marginaalista samanvertaiseksi, ja sen järjestävät Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry sekä Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkosto verkkotapahtumana 11.-12.5.